Siirry sisältöön

suositukset

Kieliohjeiden kirjo

Salli Kankaanpää

Miten erilaisiin kielenkäytön suosituksiin pitäisi suhtautua? Entä kuka niitä voi antaa, ja kenen neuvo on luotettavin?

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Maadoituksesta

Tuomo Ilomäki

Kielikellossa 4/2012 minua kiinnosti erityisesti Taru Kolehmaisen juttu väärin johdetuista mutta sittemmin yleiseen kielenkäyttöön hyväksytyistä …

Keskustelua

Annapa tännekin!

Riitta Eronen

Kysymys: Joskus näkee sellaisia kirjoitusmuotoja kuin ”sinullekkin” ja ”tuleppa” – ei siis sinullekin ja tulepa. …

Kysyttyä

Lukuri vai lukulaite?

Riitta Eronen

Kysymys:  Onko sähköisessä muodossa jaettavilla kirjoilla ja niiden lukemiseen tarkoitetuilla laitteilla jo vakiintuneita nimityksiä? Vastaus: …

Kysyttyä

Oppilaitosten nimet luonteviksi

Pirjo Mikkonen

Uusien oppilaitosten nimiä annettaessa poiketaan yhä useammin suomen kielelle ominaisista rakenteista. Ajan ilmiö on, että …

Suomen kielen lautakunta

Roomalaiset numerot substantiiveina

Taru Kolehmainen

Roomalaiset numerot (I, II, III, IV jne.) merkitsevät yleensä järjestyslukuja (’ensimmäinen’, ’toinen’,’ kolmas’, ’neljäs’ jne.). …

Suomen kielen lautakunta

Thaimaa taipuu Thaimaahan

Jaana Bister, Heikki Hurtta

Aasian katastrofin uutisoinnissa kuulee jatkuvasti toimittajien käyttävän muotoa ”Thaimaaseen”, joka kirveltää kielikorvaani. Kielikellon 2/1996 artikkelissa …

Kysyttyä

EU15 tai EU 15

Aino Piehl

Euroopan unionin tilastoissaan käyttämä lyhennetyyppi EU-15 (EU-25, EU-12 jne.) erottaa taulukoissa tai kuvioissa toisistaan tilastotiedot, …

Kysyttyä

Kirjain h vieraissa nimissä

Pirjo Mikkonen

Mitä enemmän uutisoidaan Euroopan ulkopuolisista maista, sitä useammin kysytään, miten paikan- ja henkilönnimet tulee ääntää …

Kysyttyä

Volgajoki on yksinkertaisesti Volga

Pirjo Mikkonen

Varsinkin ikivanhat suurten jokien ja järvien sekä vuorten nimet ovat usein yksiosaisia, niihin ei kuulu …

Kysyttyä