suomen kielen lautakunta
suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä
Anneli Räikkälä
Vieraskielisten suomen kielen opetuksessa on käytetty termejä suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä. Kahden …
Suomen kielen lautakunta
Huomioida, ennakoida ja vaieta kielilautakunnan puntarissa
Riitta Eronen
Verbit huomioida, ennakoida ja vaieta ovat perinteisesti kielenhuollon kohteena olleita sanoja, joiden merkitysrajoja on haluttu …
Suomen kielen lautakunta
Teemana oppikirjojen kieli
Päivi Rintala
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja sen suomen kielen lautakunta ovat aikaisemmin kaksi kertaa järjestäneet ajankohtaiseen kielenviljelyn …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Yhdysverbit
Eija-Riitta Grönros
Niin kutsuttujen yhdysverbien käyttö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Nykysuomen sanakirjassa niitä on vielä hyvin vähän …
Verbit
Onko kansa he? Eräs pronominiongelma
Päivi Rintala, Helena Vepsäläinen
Diplomikielenkääntäjä Helena Vepsäläinen lähetti kesällä 1992 kielitoimistoon laajan kysymyksen pronominin käytön ongelmista. Kysymyksen ydin oli, voidaanko kollektiivisanaan, siis yksikölliseen, useaa tarkoittavaan substantiiviin, viitata monikollisella pronominilla. Voidaanko esimerkiksi sanaan kansa viitata pronominilla he? Suomen kielen lautakunta käsitteli asiaa 28.9.1992 puheenjohtajansa apulaisprofessori Päivi Rintalan alustuksen pohjalta. Julkaisemme seuraavassa pääosan kysymyksestä sekä alustuksen ja kielilautakunnan kannan.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Suomen kielen lautakunnan rooli kielenhuollossa
Päivi Rintala
Suomen kielen lautakunta on nykyisen muotoisena ollut olemassa yhtä kauan kuin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, siis …
Suomen kielen lautakunta
Romani eli mustalainen
Maija Länsimäki
Mustalaista (ja mustalaiskieltä) tarkoittava sana romaani on suomen kielen oikeinkirjoitusohjeiden mukaan jo melko pitkään kirjoitettu …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Etteikö
Sari Maamies
Helsingin yliopiston suomen kielen apulaisprofessori Matti Larjavaara kirjoitti Virittäjä-lehden numerossa 1/1992 etteikö-konjunktiosta, jonka käyttöön kielenhuolto on suhtautunut kielteisesti. Larjavaara ehdottaa kirjoituksessaan, että suomen kielen lautakunta käsittelisi asiaa ja väljentäisi ohjetta. Lautakunta käsitteli etteikö-konjunktiota kokouksissaan 28.9. ja 9.11.1992 kielitoimiston tutkijan Sari Maamiehen alustuksen pohjalta. Seuraavassa tuo alustus hieman muokattuna sekä sen lopuksi lautakunnan päätös.
Rakenteet
voyerismi ja voyeurismi
Lääketieteen sanakirjan päätoimittaja Walter Nienstedt oli kysynyt, voitaisiinko ”seksuaalisen tirkistelyhäiriön” nimitys kirjoittaa suomessa asussa voyerismi …
Suomen kielen lautakunta
Euroopan liitto vai Euroopan unioni
Maastrichtin sopimuksen perusteella Eurooppaan muodostuvan EY-maiden entistä tiiviimmän yhteenliittymän nimi on englanniksi European union ja …
Suomen kielen lautakunta