suomen kielen lautakunta
samastaa, samastua ja samaistaa, samaistua
Anneli Räikkälä
Perussanakirjan toimitus oli kysynyt lautakunnan kantaa muotojen samastaa ja samastua sekä samaistaa ja samaistua hyväksyttävyydestä. …
Suomen kielen lautakunta
Folkloristiikan termiongelma
Anneli Räikkälä
Professori Leea Virtanen oli pyytänyt apua termiongelmaan: miksi nimittää ”arkipäiväisuskomuksia”, ”tiedonkiteymiä”, arkielämässä usein suusta suuhun …
Suomen kielen lautakunta
Onko kansa he? Eräs pronominiongelma
Päivi Rintala, Helena Vepsäläinen
Diplomikielenkääntäjä Helena Vepsäläinen lähetti kesällä 1992 kielitoimistoon laajan kysymyksen pronominin käytön ongelmista. Kysymyksen ydin oli, voidaanko kollektiivisanaan, siis yksikölliseen, useaa tarkoittavaan substantiiviin, viitata monikollisella pronominilla. Voidaanko esimerkiksi sanaan kansa viitata pronominilla he? Suomen kielen lautakunta käsitteli asiaa 28.9.1992 puheenjohtajansa apulaisprofessori Päivi Rintalan alustuksen pohjalta. Julkaisemme seuraavassa pääosan kysymyksestä sekä alustuksen ja kielilautakunnan kannan.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Suomen kielen lautakunnan rooli kielenhuollossa
Päivi Rintala
Suomen kielen lautakunta on nykyisen muotoisena ollut olemassa yhtä kauan kuin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, siis …
Suomen kielen lautakunta
Romani eli mustalainen
Maija Länsimäki
Mustalaista (ja mustalaiskieltä) tarkoittava sana romaani on suomen kielen oikeinkirjoitusohjeiden mukaan jo melko pitkään kirjoitettu …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Teemana oppikirjojen kieli
Päivi Rintala
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja sen suomen kielen lautakunta ovat aikaisemmin kaksi kertaa järjestäneet ajankohtaiseen kielenviljelyn …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Yhdysverbit
Eija-Riitta Grönros
Niin kutsuttujen yhdysverbien käyttö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Nykysuomen sanakirjassa niitä on vielä hyvin vähän …
Verbit
Etteikö
Sari Maamies
Helsingin yliopiston suomen kielen apulaisprofessori Matti Larjavaara kirjoitti Virittäjä-lehden numerossa 1/1992 etteikö-konjunktiosta, jonka käyttöön kielenhuolto on suhtautunut kielteisesti. Larjavaara ehdottaa kirjoituksessaan, että suomen kielen lautakunta käsittelisi asiaa ja väljentäisi ohjetta. Lautakunta käsitteli etteikö-konjunktiota kokouksissaan 28.9. ja 9.11.1992 kielitoimiston tutkijan Sari Maamiehen alustuksen pohjalta. Seuraavassa tuo alustus hieman muokattuna sekä sen lopuksi lautakunnan päätös.
Rakenteet
”Elektroninen raha”
Suomen Pankin omistama Setec oy oli kysynyt lautakunnan kantaa, mikä nimitys olisi suositettava ”elektroniseksi rahaksi” …
Suomen kielen lautakunta
velkaneuvoja
Helsingin yliopiston Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos oli pyytänyt apua ylivelkaantuneiden neuvontaan tähtäävän koulutuksen saaneiden nimittämisessä. Lautakunta suositti …
Suomen kielen lautakunta