Siirry sisältöön

seksistinen kieli

Jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin

Tytti Nurminen

Termistön on vastattava muuttuvan maailman tarpeisiin. Metsähallituksen Luontopalveluiden viestintä- ja kumppanuusjohtaja Johanna Salomaa-Valkamo kertoo, kuinka Metsähallituksessa siirryttiin jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin.

Sananvalinta

Takaapäin, hieman kauempaa kuvattu ihminen kävelemässä pitkospuita kesäisessä Kurjenrahkan kansallispuistossa. Etualalla kirkkaanvihreitä koivuja, maassa tupasvillaa.

Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli palvelee myös tasa-arvoa

Ulla Tiililä

Hallintolain 9. pykälä edellyttää viranomaisten kielenkäytöltä asiallisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Miltä sukupuolitietoinen ja erityisesti sukupuolineutraali kieli näyttää hallintolain vaatimusten näkökulmasta? Sukupuolittunut ja seksistinen kieli on laaja ja monitahoinen ilmiö. Tässä kirjoituksessa katse rajataan pääosin mies-loppuisiin ammattinimikkeisiin.

Virka- ja lakikieli

Sukupuoli käännöksessä

Liisa Laakso-Tammisto

Suomen puhuja ei jaa maailmaa ympärillään maskuliiniseen ja feminiiniseen. Auringolla ja kuulla ei ole sukupuolta. Kääntäjän työssä kielten erilainen tapa ilmaista sukupuolta tuottaa joskus ylimääräistä päänvaivaa.

Kääntäminen ja tulkkaus

Seksistinen suomi

Mila Engelberg

Suomea pidetään suhteellisen sukupuolineutraalina kielenä, koska siinä ei ole kieliopillista eikä luonnollista sukua. Kielen ja …

Sananvalinta

Mitä kielenhuolto voi?

Harri Mantila

Seksistisestä kielenkäytöstä virinnyt keskustelu asettaa kielenhuollon elimet jälleen kerran seuraavien kolmen kysymyksen eteen: Mitkä kielenhuollon …

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Mies ja nainen sanakirjassa

Eija-Riitta Grönros

Miten mieheen viittaavat sanat esitetään sanakirjassa? Voiko sanakirja edistää sukupuolineutraalia kielenkäyttöä?

Sanakirjat ja sanastot

Säädöskielen mies-loppuiset sanat

Kaisa Karppinen

Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.

Virka- ja lakikieli

Ylämummo värähtelee

Jenni Viinikka

Epätasa-arvoiset asenteet näkyvät kielen kehityksessä, jossa joidenkin feminiinisten sanojen merkitys muuttuu väheksyväksi. Parhaillaan erityisen suosittu on sana mummo. Meneillään on varsinainen kielellinen mummobuumi, jossa kiteytyy niin sukupuoleen kuin ikäänkin kohdistuvia asenteita.

Merkitys

Kieli ja sukupuoli

Sari Maamies

Kieli, sukupuoli ja tasa-arvo ovat tunteita herättäviä aiheita erikseen ja varsinkin yhdessä. Tämä saatiin huomata, …

Toimitukselta

Suomen kielen lautakunnan suositus sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi

Euroopan neuvosto on antanut suosituksen seksismin karsimiseksi kielestä (Council of Europe – Recommendation N° R …

Suomen kielen lautakunta