Siirry sisältöön

Raamattu

Luovia ratkaisuja

Sari Maamies

Toisinaan kielentutkimuskin lähestyy salapoliisin työtä. Tutkijoita kiehtova kysymys on esimerkiksi se, mitä teki raamatunkäännöskomitea, jonka …

Toimitukselta

Ensimmäinen suomenkielinen evankeliumipostilla täyttää 400 vuotta

Elina Heikkilä

1620-luvulla Turun piispa Eerik Sorolainen julkaisi jykevän postillan eli saarnakokoelman, jossa koko kirkkovuoden evankeliumitekstit on selitetty perinpohjaisesti. Teos oli tarkoitettu sekä papeille että maallikkolukijoille.

Vanha kirjakieli

UT2020 – Uusi testamentti Elisalle ja muille nykysuomalaisille

Hanna Lappalainen

Syksyllä 2020 suomenkielisten raamatunkäännösten joukkoon ilmestyi uusi tulokas, UT2020. Kyseessä on ensimmäinen suoraan ja pelkästään mobiililaitteille tehty Uuden testamentin käännös. Käännöstyön tavoitteet olivat kunnianhimoiset: pyrkimyksenä oli välittää mahdollisimman tarkasti alkutekstin merkitykset ja sävyt sekä ilmaista ne ymmärrettävästi ja vivahteikkaasti suomen kielellä. Miten näihin tavoitteisiin käytännössä pyrittiin, ja miten UT2020:n kielelliset ratkaisut poikkeavat edellisistä käännöksistä?

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Puhelinta pitelevät kädet.

Korinttilaiskirje vai Korinttolaiskirje?

Hanna Virtakangas

Kysymys Raamatun Uusi testamentti sisältää kaksi Paavalin kirjoittamaa kirjettä korinttilaisille – vai ovatko ne sittenkin …

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Varhaisten raamatunkäännösten tuomisia

Kalle Järvelä

Suomen kirjakielen historia alkoi Raamatun suomentamisesta. Vanhin kirjoitettu suomen kieli onkin pääasiassa käännöskieltä, ja siksi kieleen on tullut paljon vaikutteita vieraista kielistä, lähinnä ruotsista, mutta myös saksasta ja latinasta. Tarkkaan etsiessä saattaa löytää Raamatun alkukieltenkin eli kreikan ja heprean vaikutusta.

Vanha kirjakieli

Aatamin ja Eevan nimipäivä

Tiina Manni-Lindqvist

Kysymys Miksi Aatamilla ja Eevalla on yhteinen nimipäivä jouluaattona? Vastaus Suomalaisessa ja myös suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa …

Henkilönnimet

Raamatun kieltä eri suuntiin

Taru Kolehmainen

Suomen kirjakielen perusta on Raamatun kielessä, jota on kehitetty ja ohjailtu koko suomenkielisen Raamatun historian. Kuka kieltä on ohjannut ja mihin suuntaan?

Kääntäminen ja tulkkaus

Arkista ja ylevää – kieli papin työssä

Riitta-Kaisa Voipio

Papin pitää löytää oikeat sanat monenlaisissa tilanteissa, joissa hän kohtaa seurakuntalaisensa. Mitä kaikkea liittyy papin kieleen? Siitä kertovat viestintää teologisessa tiedekunnassa opettava Heikki-Tapio Nieminen ja seurakuntapastori Mikko Ojanen.

Kieli ja työelämä

Raamatunkohtiin viittaaminen

Taru Kolehmainen

Raamatunkohtiin viitattaessa käytetään Raamatun kirjojen nimistä lyhenteitä ja niiden jälkeen merkitään numeroin luku ja jae. Merkintätavoissa on nykyään paljon kirjavuutta.

Artikkeli

Abckiriasta almanakkaan: kirjoitetun suomen alkuvuosisadat

Riitta Palkki

Myös kirjoitettuun kielimuotoon kuuluu muutos, tietoisesti ohjattu tai vähitellen itsestään tapahtuva. Ensimmäisten kielenhuoltajien työn tulokset näkyvät 1500–1700-luvulla julkaistuissa teksteissä, joista tärkein oli Raamattu. Tietoinen ohjailu ei kohdistunut vain ortografiaan vaan myös muoto- ja lauserakenteisiin ja sanastoon. Nykyisen kirjakielemme ydin luotiin noina ensimmäisinä kirjoitetun suomen vuosisatoina.

Vanha kirjakieli