puhekieli
”Meidänkin kannalta paras ratkaisu” – sanomalehtikielen omistusliitteistä
Anna-Mari Varjonen
Puhekielessä ja kaunokirjallisuudessakin yleinen omistusliitteettömyys ei kuulu norminmukaiseen yleiskieleen. Mutta noudatetaanko normia vai onko omistusliitteettömyys jo hivuttautumassa yleiskielen käyttöalueelle? Entä miten sujuvat kirjoittajilta omistusliitteen viittaussuhteet? Tämä artikkeli pohjautuu Anna-Mari Varjosen kongruenssia käsittelevään pro gradu -tutkielmaan, jossa hän tarkasteli muun muassa omistusliitteen käytön ongelmia sanomalehtikielessä.
Rakenteet
Kielimiehiltä kieli pois? Eräs 60-luvun polemiikki
Päivi Rintala
Pohjoismaiden kielilautakuntien viimesyksyisen kokouksen teema oli kaunokirjallisuuden kieli. Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja apulaisprofessori Päivi Rintala käsitteli omassa esitelmässään Suomessa 1960-luvulla käytyä kielikeskustelua, jonka johtohahmo oli runoilija Pentti Saarikoski.
Yleiskieli ja puhekieli
Monimielinen kin
Matti Vilppula
Liitepartikkeli kin on jokapäiväisessä puheessa ja kirjoituksessa ylen tavallinen, mutta sen merkityksen täsmällinen määrittely on usein vaikeaa. Tunnemme vain epämääräisesti, että jokin selvä tehtävä sillä lauseessa on, sillä poiskaan sitä ei voi jättää merkityksen muuttumatta. Seuraavassa kirjoituksessa näitä tehtäviä tarkastelee erikoistutkija Matti Vilppula; hän on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tekeillä olevan Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Miksi kirja- ja puhekielen eroista kannetaan huolta?
Jaakko Anhava
Heikki Hurtta kirjoitti Kielikellossa 4/94 (”Onko suomen kielen normitusperusteet arvioitava uudelleen?”), että päinvastoin kuin on …
Keskustelua
Mahotonta ahistusta
Paavo Pulkkinen
Jörn Donner päivitteli taannoin Helsingin Sanomissa (28.12.1993), että monet suomalaiset ovat ruvenneet hylkimään puhuessaan d:tä, …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?
Helena Lehečková
Puhekielen ja kirjakielen suhde puhuttaa niin meillä kuin muuallakin. Tässä kirjoituksessa Helsingin yliopiston tšekin kielen lehtori Helena Lehečková selvittelee tšekin eri kielimuotojen suhteita. Ne tuntuvat ongelmallisemmilta kuin meillä, mutta ehkä kirjoitus antaa joitain uusia näkökulmia suomen kieleenkin.
Yleiskieli ja puhekieli
Kieli paljastaa. Kielenkäyttömme kuvastaa koko meidän henkistä olemustamme
Matti Sadeniemi
Kieli ei ole itsetarkoitus, se on ensi sijassa väline. Sen avulla ihminen tekee itsensä ymmärretyksi. …
Artikkeli
Normi ja kodifikaatio tšekin kielessä. Historiallinen kehitys ja nykytilanne
Helena Lehečková
Tšekin kielessä puhe- ja kirjakielen ero on poikkeuksellisen suuri. Eroja on paitsi sanastossa ja ääntämisessä myös kieliopillisissa muodoissa. Tšekin puhe- ja kirjakielen eroja ja niihin johtanutta kehitystä käsittelee tässä artikkelissa filosofian tohtori Helena Lehečková, joka työskentelee Helsingin yliopistossa tšekin kielen lehtorina. Artikkeli oli alkuaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilöstölle pidetty koulutusluento.
Artikkeli
Nykysuomen murtuvat murrerajat
Aila Mielikäinen
Aiemmin suomen kielen tutkimuksen päähuomio oli vanhoissa kansanmurteissa. Vasta parin viime vuosikymmenen aikana kiinnostus on suuntautunut nykypuhekieleen. Miten vanhat ja nuoret eri puolilla Suomea puhuvat, murretta vai yleiskieltä vai niiden väliltä? Dosentti Aila Mielikäinen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut sekä vanhaa murretta että nykypuhekieltä. Hän pyrkii alustuksessaan selvittämään, millainen puhe Suomessa on nykyisin todella yleistä ja mistä sen piirteet ovat peräisin.
Murteet ja slangi
Millaisia puhekielen rekistereitä radion ja television ohjelmissa tarvitaan?
Kaarina Karttunen
Radion aikakaudella kuultiin paljon ns. lukupuhuntaa, kirjoitetun tekstin ääneen luentaa. Television ohjelmissa valmistelemattoman puhekielen osuus on suurempi. Kuitenkin toimittajien kieli on pysynyt yllättävänkin tiukasti huolitellun puhekielen uomissa. Vaihtelua tietenkin on sallittava, ohjelman laadun ja tavoitteiden mukaan. Onko liikkuma-alaa riittävästi? Radion ja television kannalta kielenkäytön ongelmia käsitteli seminaarissa maisteri Kaarina Karttunen Yleisradion ammattiopistosta.
Yleiskieli ja puhekieli