otta- ja oitta-verbit
Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan
Henni Pajunen
Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.
Kieli käytössä
Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?
Henni Pajunen
Hajottaa- ja kehottaa-tyyppisten verbien eli ns. otta-, oitta-verbien oikeinkirjoitussäännöt ovat aiheuttaneet ongelmia kohta vuosisadan ajan.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Kuumottava muutos
Eija-Riitta Grönros
Pitäisikö kirjoittaa ”poskia kuumottaa” vai ”poskia kuumoittaa”? Kumpikin on mahdollista, kerrotaan Kielitoimiston sanakirjan uusimmassa päivitysversiossa (2017). Kysymys liittyy ns. -otta/-oitta-verbien oikeinkirjoitussuositukseen, josta on keskustelu 1800-luvulta lähtien.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Kehottaa vai kehoittaa – vuosisatainen pulma
Taru Kolehmainen
Lähes jokainen joutuu joskus tarkistamaan, miten kirjoitetaan sellaiset sanat kuin kehottaa tai hiekoittaa, vaikka verbityyppiä koskevat oikeinkirjoitusohjeet ovat olleet varsin ”vakaantuneita” jo puoli vuosisataa. Vakaantumista edelsivät kiihkeätkin mielipiteet ja radikaalit kokeilut.
Kieli yhteiskunnassa
Tiedotuksia ja ilmoituksia – eräs oikeinkirjoituksen ikuisuuskysymys
Sari Maamies
Vaikka suomen kielen huoltoa on harjoitettu niin kauan kuin kieltä on kirjoitettu, on edelleen olemassa joukko oikeinkirjoituskysymyksiä, joihin ei ole pystytty löytämään täysin tyydyttävää ratkaisua. Normitetussakin kielessä on toisinaan hyväksyttävä jonkin verran epätäsmällisyyttä ja sellaista sopimuksenvaraisuutta, jota ei voi esittää yksinkertaisten sääntöjen avulla. Vaikeasti ratkaistavaksi on osoittautunut kysymys tiedottaa- ja ilmoittaa-tyyppisten verbien oikeinkirjoituksesta.
Artikkeli
Perussanakirja kielineuvonnan apuvälineenä
Sari Maamies
Kielitoimiston neuvontapuhelimeen tulee päivittäin yli 60 puhelua, ja yhden puhelun aikana vastataan yleensä useisiin kielikysymyksiin. Sanakirja on neuvojalle tärkeä apuväline, jota ilman olisi vaikea tulla toimeen. Kielitoimiston tutkija Sari Maamies tarkastelee Suomen kielen perussanakirjaa kielineuvonnan näkökulmasta: minkälaisiin kysymyksiin kirjasta löytyy vastaus ja miten.
Artikkeli