Siirry sisältöön

normit

Oikeakielisyydestä kielenhuoltoon

Päivi Rintala

1800-luvulla ei kehitetty vain sanastoa, vaan myös oikeinkirjoitusta ja kirjoitetun kielen kieliopillista rakennetta kehitettiin tietoisesti – periaatteista keskustellen ja kiistellenkin. Tuolloin alkanut työ jatkuu edelleen. Kielenhuolto on kehittynyt järjestelmälliseksi, organisoiduksi toiminnaksi, mutta keskustelu ohjailuperiaatteista ei ole käynyt turhaksi. Kielen ja yhteiskunnan kehittyessä myös kielen ohjailun painopisteet muuttuvat.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Miksi kielitoimisto ”antaa periksi”?

Riitta Eronen, Sari Maamies

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtäviin kuuluu päättää suomen kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista suosituksista. Lokakuisessa kokouksessaan suomen kielen lautakunta sai käsiteltäväkseen koko joukon adjektiiveihin liittyviä kysymyksiä, jotka CD-Perussanakirjan toimitus oli valmistellut sanakirjan päivitystyötä varten. Adjektiivien komparaatiokysymyksiin palataan Kielikellon sivuilla myöhemmin, mutta jo nyt on syytä kertoa lautakunnan kanta muutamiin kokouksessa käsiteltyyn kielenhuoltonormiin.

Kielen vaihtelu

Äidinkieli vai valtionkieli, kulutushyödyke vai suojelukohde? Kielipoliittisen ohjelman vastaanotosta

Harri Mantila

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus julkaisi kielipoliittisen ohjelman huhtikuussa 1998. Sen tarkoituksena on ollut herättää kieliyhteisön jäsenet keskustelemaan kielestä, niin yksittäisistä ilmiöistä kuin periaatteistakin. Oulun yliopiston suomen kielen professori Harri Mantila tarkastelee tässä kirjoituksessa, millaista keskustelua aiheesta on virinnyt lehdistössä. Miten ohjelma on otettu vastaan ja millaisia aiheita on nostettu esille?

Kielipolitiikka

Suomen kieliopin koko kuva

Tarja Riitta Heinonen, Vesa Koivisto

Sanalla kielioppi on monen korvissa kunnioitusta herättävä, jopa pelottava kaiku. Kouluajoilta ovat mieleen iskostuneet kielioppisäännöt …

Kielen vaihtelu

Miten tekstinhuoltaja suhtautuu kirjakielen normeihin?

Salli Kankaanpää

Oikeakielisyyssääntöjä ei pidä noudattaa sokeasti, vaan on mietittävä myös tekstin kokonaisuutta ja sitä ympäristöä, mihin teksti on tarkoitettu. Siksi säännöistä voi joskus poiketakin. Sen sijaan että noudattaisi jokaista sääntöä kirjaimellisesti, tekstinhuoltaja joskus rikkoo tai tiukentaa sääntöä, joka kielioppaisiin tai sanakirjoihin on kirjattu. Ratkaisut tehdään aina tarkoituksenmukaisuuden perusteella.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Montaa-partitiivi

Maija Länsimäki

Pronominin moni yksikön partitiivimuoto on monta. Säännönmukaisen monta-muodon asemesta esiintyy kuitenkin sekä puhutussa että kirjoitetussa …

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Miksi kirja- ja puhekielen eroista kannetaan huolta?

Jaakko Anhava

Heikki Hurtta kirjoitti Kielikellossa 4/94 (”Onko suomen kielen normitusperusteet arvioitava uudelleen?”), että päinvastoin kuin on …

Keskustelua

Sanoja, merkityksiä, ohjeita. Eräs näkökulma Perussanakirjaan

Marja Lehtinen

Yksikielisestä selittävästä sanakirjasta on kai useimmiten tapana tarkistaa, miten jokin sana, fraasi tai muu ilmaus on siinä määritelty. Kiinnostavaa on lisäksi katsoa vaikkapa, mikä on sanan tai ilmauksen tyyliarvo. Sanakirjasta saa monia muitakin tietoja, esimerkiksi tietoja kirjakielen normeista. Suomen kielen perussanakirjan toimitussihteeri Marja Lehtinen esittelee tässä artikkelissa muutaman esimerkin avulla sitä, millaisia Perussanakirjan normit ovat ja miten niitä sanakirjasta löytää.

Artikkeli

Kielenhuollon tehtävät nykyhetkellä

Osmo Ikola

Kielenhuollon periaatteista ja tehtävistä keskustellaan ja on syytä keskustella, onhan kysymyksessä yhteinen kielemme. Tässä kirjoituksessa asiaa pohtii Turun yliopiston suomen kielen emeritusprofessori Osmo Ikola, joka on käsitellyt kielenhuoltokysymyksiä paitsi työssään ja julkaisuissaan myös toimiessaan suomen kielen lautakunnan jäsenenä vuodesta 1969 alkaen sekä lautakunnan puheenjohtajana 1980–88. Kirjoitus perustuu esitelmään, joka pidettiin suomen kielen lautakunnan nykyisen puheenjohtajan apulaisprofessori Päivi Rintalan 60-vuotissymposiumissa 10.6.1994.

Artikkeli

Onko suomen kielen normitusperiaatteet arvioitava uudelleen?

Heikki Hurtta

Opetusministeriön asettama kielioppityöryhmä on tuoreessa mietinnössään (Kieli ja sen kieliopit: opetuksen suuntaviivoja, 1994) esittänyt yhdeksän …

Keskustelua