Siirry sisältöön

nimien kääntäminen

Tasapainoilua nimistönsuunnittelussa: myyviä mielikuvia vai ajattomia periaatteita?

Mikko Sandström

Nimistönsuunnittelijan työhön vaikuttavat niin kunnan viranomaiset ja päättäjät kuin asukkaatkin. Huomioon on otettava myös suunniteltava alue. Nimistönsuunnittelun yleisperiaatteita ei aina voida tai haluta noudattaa.

Nimet

TV-ohjelmien nimet

Ulla Onkamo

Kysymys: Miten pitäisi kirjoittaa sellaisten tv-ohjelmien nimet, jotka eivät noudata suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä, esimerkiksi Soppa365, …

Kysyttyä

Seurasaaresta Team Islandiksi?

Runsas vuosi sitten Helsingin Sanomien keskustelupalstalla virisi vilkas kirjoittelu pääkaupunkiseudun kaupunginosien nimien kääntämisestä englanniksi. Keskustelun …

Kieli käytössä

Taitava suomentaja kertoo työtavoistaan

Klaus Laalo

Jaana Kapari-Jatta on tullut tunnetuksi J. K. Rowlingin Harry Potter kirjojen suomentajana. Teoksessaan Pollomuhku ja …

Julkaisuja

Maakuntakatsaus

Sirkka Paikkala

Nimistö on yhteistä kielellistä omaisuutta, jonka jatkuvuuteen perustuu kyky hahmottaa paikkoja ja laajempia aluekokonaisuuksia. Pitkien aikojen kuluessa vakiintuneet nimet kantavat mukanaan historiaa, ja niillä on alueen väestölle myös tunnearvo. Siksi vakiintuneen nimikäytännön muuttaminen on harkittava huolellisesti. Epäjohdonmukaisesta nimien valinnasta seuraa helposti sekaannuksia, jopa riitoja, mistä aluehallinnon uudistus tarjoaa tuoreita esimerkkejä.

Artikkeli

Kääntäjät ja Suomen paikannimet

Sirkka Paikkala, Mikael Reuter

Suomen kaksikielisyys näkyy mm. siten, että monilla kunnilla on sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi. Suomeksi …

Kansalliskielet

Nimipohdintoja kaksikielisestä kunnasta

Sirkka Paikkala

Artikkelin kirjoittaja erikoistutkija Sirkka Paikkala on nimistönsuunnittelun ja -huollon asiantuntija. Hän työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöyksikössä. Aiemmassa työssään Espoon kaupungin nimistönsuunnittelijana hän on törmännyt myös sellaisiin nimistön erityiskysymyksiin, joita syntyy kaksikielisillä alueilla. Tämä kirjoitus on aiemmin julkaistu ruotsiksi Språkbrukissa 4/1995.

Artikkeli

Ulkomaisten rakennusten nimet suomenkielisessä tekstissä

Saara Welin

Kun pitäisi kirjoittaa ulkomaisten rakennusten nimiä, vastaan voi tulla ongelmia, joita ei ole käsitelty koulussa eikä kielioppaissa. Onko parempi käyttää vaikkapa Pariisin kuuluisista rakennusnähtävyyksistä niiden ranskankielistä nimeä, esimerkiksi Palais de l’Elysée, Tour Eiffel, L’Arc de Triomphe, kuin suomenkielisiä vastineita? Entä Musée de la Marine, Institut de France? Pitäisikö tällaiset nimet suomentaa mahdollisuuksien mukaan kokonaan tai joltain osaltaan?

Artikkeli