nimien kääntäminen
Tasapainoilua nimistönsuunnittelussa: myyviä mielikuvia vai ajattomia periaatteita?
Mikko Sandström
Nimistönsuunnittelijan työhön vaikuttavat niin kunnan viranomaiset ja päättäjät kuin asukkaatkin. Huomioon on otettava myös suunniteltava alue. Nimistönsuunnittelun yleisperiaatteita ei aina voida tai haluta noudattaa.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
TV-ohjelmien nimet
Ulla Onkamo
Kysymys: Miten pitäisi kirjoittaa sellaisten tv-ohjelmien nimet, jotka eivät noudata suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä, esimerkiksi Soppa365, …
Kysyttyä
Seurasaaresta Team Islandiksi?
Runsas vuosi sitten Helsingin Sanomien keskustelupalstalla virisi vilkas kirjoittelu pääkaupunkiseudun kaupunginosien nimien kääntämisestä englanniksi. Keskustelun …
Kääntäminen ja tulkkaus
Taitava suomentaja kertoo työtavoistaan
Klaus Laalo
Jaana Kapari-Jatta on tullut tunnetuksi J. K. Rowlingin Harry Potter kirjojen suomentajana. Teoksessaan Pollomuhku ja …
Julkaisuja
Maakuntakatsaus
Sirkka Paikkala
Nimistö on yhteistä kielellistä omaisuutta, jonka jatkuvuuteen perustuu kyky hahmottaa paikkoja ja laajempia aluekokonaisuuksia. Pitkien aikojen kuluessa vakiintuneet nimet kantavat mukanaan historiaa, ja niillä on alueen väestölle myös tunnearvo. Siksi vakiintuneen nimikäytännön muuttaminen on harkittava huolellisesti. Epäjohdonmukaisesta nimien valinnasta seuraa helposti sekaannuksia, jopa riitoja, mistä aluehallinnon uudistus tarjoaa tuoreita esimerkkejä.
Artikkeli
Kääntäjät ja Suomen paikannimet
Sirkka Paikkala, Mikael Reuter
Suomen kaksikielisyys näkyy mm. siten, että monilla kunnilla on sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi. Suomeksi …
Kansalliskielet
Nimipohdintoja kaksikielisestä kunnasta
Sirkka Paikkala
Artikkelin kirjoittaja erikoistutkija Sirkka Paikkala on nimistönsuunnittelun ja -huollon asiantuntija. Hän työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöyksikössä. Aiemmassa työssään Espoon kaupungin nimistönsuunnittelijana hän on törmännyt myös sellaisiin nimistön erityiskysymyksiin, joita syntyy kaksikielisillä alueilla. Tämä kirjoitus on aiemmin julkaistu ruotsiksi Språkbrukissa 4/1995.
Artikkeli
Ulkomaisten rakennusten nimet suomenkielisessä tekstissä
Saara Welin
Kun pitäisi kirjoittaa ulkomaisten rakennusten nimiä, vastaan voi tulla ongelmia, joita ei ole käsitelty koulussa eikä kielioppaissa. Onko parempi käyttää vaikkapa Pariisin kuuluisista rakennusnähtävyyksistä niiden ranskankielistä nimeä, esimerkiksi Palais de l’Elysée, Tour Eiffel, L’Arc de Triomphe, kuin suomenkielisiä vastineita? Entä Musée de la Marine, Institut de France? Pitäisikö tällaiset nimet suomentaa mahdollisuuksien mukaan kokonaan tai joltain osaltaan?
Artikkeli