murteet
Lähärettihin kihiloolle
Riikka Tervonen
Pohjalais- ja savolaismurteissa sekä niiden lähialueilla voi kuulla sellaisia sanojen ääntämyksiä kuin "talavi", "kolome". Kyse on ääntämistä helpottavista siirtymävokaaleista eli svaavokaaleista. Eräissä yhteyksissä svaavokaalit ovat erityisen poh(o)jalaisia.
Murteet ja slangi
Meidän lapset ja naapurin kakarat
Kirsti Aapala
Tenava, ipana, kersa, kläppi, nassikka – niin suomen murteissa kuin yleiskielessäkin on lukematon määrä synonyymin luonteisia nimityksiä lapselle. Varsinkaan murteissa nimitykset eivät aina ole olleet merkitykseltään myönteisiä.
Murteet ja slangi
Onks kellään Laraa myirä?
myymisen monet muodot
Minna Salonen
Yleiskielessä käytetään yleensä verbiä myydä, jonka taivutusmuotoja ovat myy ja myi. Murteissa myydä-verbillä on myös …
Murteet ja slangi
Meri kuljettaa kieltä
virolaisia lainasanoja suomen murteissa
Sofia Björklöf
Viron murteisiin ja puhekieleen on lainautunut ja yleiskieleen on tietoisesti lainattu paljon sanastoa suomesta. Onko suomessa kuitenkaan virosta lainattuja sanoja?
Lainasanat
Leikitäänkö hippaa, littaa vai nattia?
Roni Hermo
Lapsuuden leikeistä moni muistaa erilaiset kiinniottoleikit. Yleiskielessä nimitys on hippa, mutta eri puolilla Suomea tällä perinteisellä leikillä on lukuisia eri nimityksiä.
Murteet ja slangi
Näillä mäillä
Riikka Tervonen
Mäkiä on suuria ja pieniä, jyrkkiä ja loivia. Murteissa mäki voi olla tasamaallakin.
Murteet ja slangi
Pöpö-sanan merkitys
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mitä tarkoittaa pöpö? Vastaus Pöpö on tyyliltään arkinen sana, ja sillä on Kielitoimiston sanakirjan …
Sanojen taustaa
Lafka, mesta ja narikka
slangista tutut lainasanat murteissa
Anna Ryödi
Lafka, mesta ja narikka ovat venäläislainoja, joiden tiedetään kuuluneen Helsingin slangiin jo 1900-luvun alussa. Yhtä laajasti ei ehkä tiedetä, että samat sanat ovat lainautuneet venäjästä myös suomen murteisiin.
Murteet ja slangi
Hyvää häppää!
Anna Ryödi
Murteen- ja slanginpuhujilla on muutakin yhteistä kuin ylpeys omasta puhekielestä, nimittäin muutama yhteinen sana.
Murteet ja slangi
Pari vahvaa koprajasta
Riikka Tervonen
Osassa Suomen itämurteita esiintyy johtimella -jas, -jäs muodostettuja substantiiveja, joilla ilmaistaan etenkin kerrallista erää: suupala eli haukkaus on ”haukkajas” ja kelkkaan kerralla mahtuva määrä on ”kelkkajas”.
Murteet ja slangi
