Siirry sisältöön

murteet

Elämmekö tyyristä aikaa?

Elina Heikkilä

Kysymys Mitähän mahtaa tarkoittaa ilmaisu tiurisaika, joka esiintyy ainakin 1500-loppuun ajoitetusssa ”Yx kijtossana” ‑nimisessä asiakirjassa? …

Sanojen taustaa

Urospottuja ja koiraskukkia
Uros ja koiras tutussa ja yllättävässä ympäristössä

Riina Klemettinen, Anna Ryödi

Uros ja koiras kuuluvat kumpikin arkiseen perussanastoon niin murteissa kuin nykyisessä yleiskielessäkin, eikä niiden käyttely tavallisesti tuota suurta päänvaivaa – ainakaan ennen kuin alkaa pohtia sanaparin työnjakoa.

Merkitys

Heti lemmessä

Heikki Hurtta

Myös kansan keskuudessa on puhuttu lempeistä tunteista. Lempi-sanalla on murteissa kuitenkin yleiskielestä poikkeavia merkityksiä ja käyttötapoja.

Murteet ja slangi

Murremiehen oivalluksia ja muisteluksia

Matti Punttila

Erkki Lyytikäisen uusin kirja Sehän on murretta! perustuu tekijän mukaan unessa saatuun ideaan. Kirjassa käsitellään …

Julkaisuja

Katoavatko konttorit?

Kirsti Aapala

Oltiinkohan eteläsavolaisella Hirvensalmella takavuosina tavallista vapaamielisempiä, kun emäntä lupasi janoiselle kävijälle hakea putelin konttoorista? Entä mitä oli tapahtunut Etelä-Pohjanmaalla, kun kurikkalainen valitteli, kuinka tanttu eli leninki on niin pahoon menny ryppyhyn tuola kontuuris?

Murteet ja slangi

Naruista asiaa

Minna Salonen

Yleiskielisen naru-sanan lisäksi suomen murteissa on kaksi muuta eri alkuperää olevaa narua. Mitä muodikasta onkaan ollut kengän narussa ja miksi ranteessa olevaa narua on ollut tarpeen hakata kirveellä?

Murteet ja slangi

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa

Pirkko Nuolijärvi

Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Kielen vaihtelu

Ruusu ei ole aina ruusu

Kirsti Aapala

Alppiruusu, jouluruusu, salkoruusu ja moni muu kasvi on aikanaan nimetty ruusuksi, vaikka kasvitieteellisesti ne eivät ole ruusuja. Nimeämisen perusteeksi on riittänyt, että kukka on näyttävä tai tuoksu hurmaava.

Sanojen taustaa

Häätyykö olla kotuksessa yötä?

Nina Kamppi

Pakkoa tai velvollisuutta voidaan ilmaista eri tavoin, mm. verbeillä täytyä ja pitää. Eräissä murteissa tunnetaan myös samaa tarkoittava verbi häätyä.

Murteet ja slangi

Mitä maha tekee, kun se ropottaa?

Elina Heikkilä

Kysymys Christfrid Gananderin kirjassa Uudempia Uloswalituita Satuja (1784) yksi tarinoista kertoo siitä, kuinka plebeijit, alempi …

Vanha kirjakieli