merkityksenmuutokset
Maailman helpoin puhde
Marjatta Palander
Ennen aikaan iltapuhteella tehtiin puhdetöitä. Nykyajan elämänmeno on muuttunut niin paljon, että puhde-sanan merkitys on hämärtynyt ja kielenkäyttäjät ymmärtävät sen uudella tavalla.
Merkitys
Vitmi
Satu Raunu
Kysymys: Mikä on vitmi? Vastaus: Vitmi-sanan selitys löytyy Lönnrotin sanakirjasta (vuodelta 1880), jossa sen selitetään …
Kysyttyä
Palauttaa ja melkein
Marjatta Palander
Mitä voidaan palauttaa? Verbillä palauttaa on Nykysuomen sanakirjan ja Kielitoimiston sähköisen sanakirjan mukaan merkitykset ’saattaa …
Merkitys
Kohtalo lusikassa
Pauliina Peltokorpi
Nykykielessä kohtalo on sanakirjan mukaan ’se mikä väistämättä tapahtuu jollekulle, hänen osansa’. Kohtalon voi sanonnan mukaan ”ottaa omiin käsiinsä” eli voi vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu, mutta lusikkaan ei nykykielen kohtalo mahdu.
Murteet ja slangi
Miehen tie
Matti Vilppula
Kielikellon edellisessä numerossa pohdittiin mm. sitä, voidaanko mies-loppuisia ammattinimikkeitä pitää sukupuolineutraaleina. Näkökulma oli nykykielessä. Vähemmälle …
Sanojen taustaa
Piika ja menetetty maine
Matti Vilppula
Valtiovarainministeriö asetti viime vuoden kesäkuussa (19.6.1996) työryhmän etsimään keinoja, joilla kotitalouksia voitaisiin kannustaa työllistämään. Kyse …
Tunteet ja asenteet
Päivä pulkkaan
Matti Punttila
Viime aikoina olen kuullut eri yhteyksissä käytettävän sanontaa päivä on pulkassa. Harva käyttäjistä näyttää kuitenkaan …
Sanojen taustaa
Loukku
Irma Nissinen
Kaikkihan me loukun tunnemme — tai ainakin sanan sen toisessa merkityksessä ’pyydys, sadin’. Hiiren- ja …
Merkitys
Pyhäinkuvia ja muita ikoneja
Taru Kolehmainen
Vuosi takaperin käytiin Helsingin Sanomissa keskustelua ikoni-sanan käytöstä. Se lähti liikkeelle artikkelista, jossa esiteltiin eri …
Merkitys
Kirkko seurakunnassa vai seurakunta kirkossa?
Aila Mielikäinen
Kirkollisessa kielessä sanojen kirkko ja seurakunta merkitykset menevät osittain päällekkäin. Yleisessä kielenkäytössä kirkko liitetään edelleen ensisijaisesti rakennukseen tai kirkkokuntaan, seurakunta taas ihmisyhteisöön. Teologisessa kielenkäytössä sana kirkko on ottamassa seurakunnan merkitystehtäviä. Niitä ongelmia, joihin muutoksessa törmätään, pohtii tässä artikkelissa apulaisprofessori Aila Mielikäinen, joka on kirkon käsikirjaa uudistavan komitean jäsen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan jäsen.
Erikoisalojen sanat