lehtikieli
Kuinka suomen kieli on muuttunut vuosina 1963–2022?
Henkilöhaastattelujen kieli Kotiliesi-lehdessä
Terhi Savonen
Kirjoitettu nykysuomi ei ole samanlaista nyt kuin 60 vuotta sitten. Yhteiskunnan muuttuessa kielikin muuttuu. Etenkin kielen nopean muutoksen kaudet paljastavat paljon myös siitä ympäristöstä, jossa muutokset syntyvät.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Lemmikit karkuteillä, somessa ja päiväkodissa
Pronomini ”hän” viittaamassa muunlajisiin lehtikielessä
Katri Priiki
Lemmikkien ”hänittely” on monelle tuttu ilmiö puhutusta kielestä. Yleiskielen normin mukaan persoonapronominit kuitenkin viittaavat vain ihmisiin. Siitä huolimatta toisenlajisiin viittaavia hän- ja he-pronomineja tavataan yhä useammin myös yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä, jopa arvostettujen päivälehtien sivuilla. Mistä ilmiössä on kyse?
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Satavuotias juhli isosti!
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mediassa käytetään paljon ilmausta ”isosti”, etenkin ”juhlia isosti”. Sillä tarkoitetaan, että jotain tehtiin näyttävästi …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Editoiva toimittaja on laadunvalvoja
Ville Eloranta
Laadukkaissa sanoma- ja aikakauslehdissä on kirjoittavien toimittajien lisäksi joukko editoivia eli tekstiä käsitteleviä toimittajia.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kiirettä ja suuria tunteita
Kielenhuoltoa Helsingin Sanomissa
Ville Eloranta
Suuren päivälehden kieliasu merkitsee paljon sekä lehden tekijöille että lukijoille. Virheiltäkään ei valitettavasti vältytä.
Kieli ja työelämä
”Kirjoittamisessa ei ole mitään mystistä”
Minna Pyhälahti
Metro-lehden toimittaja ja kolumnisti Janne Metso on tätä haastattelua tehtäessä hoitovapaalla. Hän on työskennellyt myös …
Kieli ja työelämä
Sanomalehden kieli vaikuttaa
Pekka Kukkonen, Sari Maamies
Suomessa ilmestyy kymmenittäin sanoma- ja aikakauslehtiä, joita luetaan ahkerasti. Sanomalehdet tuottavat päivittäin valtavan määrän kirjoitettua …
Yleiskieli ja puhekieli
Arkisen ja asiatyylin rajamailla
Ari Lahdenmäki
Toimittajan on kirjoitettava tekstiä, jonka suurin osa suomalaisista ymmärtää. Lehtikielessä arki- ja asiatyylin raja hämärtyy usein eikä suora lainauskaan ole aina suora.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma
Marjatta Palander
”Riku ja kihlattunsa Jonna”, ”Mikko ja veljensä Olli” – tällaiset omistusliiterakenteet ovat tuttuja etenkin naistenlehtien kuvateksteistä. Kielenhuoltokirjallisuudessa niitä ei ole pidetty suositeltavina. Mikä on nykykielenhuollon kanta ja mihin laajempaan yhteyteen tällaiset omistusliiterakenteet liittyvät?
Rakenteet
Mitä lymyääkään urheilu-uutisten määritteissä?
Annastiina Viertiö
Urheilu-uutisten kielelle ovat hyvin tyypillisiä sellaiset määritteet kuin Italiassakin nykyään hyvin suosittu laji tai ei …
Artikkeli