lauserakenne
Eksistentiaalilauseesta
Arto Lietoila, Sari Maamies
Professori Aimo Hakasen kirjoitus nykysuomen eksistentiaali- ja normaalilauseista (Kielikello 2/97: Nykysuomen eksistentiaalilauseet, ks. Lue myös) …
Keskustelua
”Meidänkin kannalta paras ratkaisu” – sanomalehtikielen omistusliitteistä
Anne-Mari Varjonen
Puhekielessä ja kaunokirjallisuudessakin yleinen omistusliitteettömyys ei kuulu norminmukaiseen yleiskieleen. Mutta noudatetaanko normia vai onko omistusliitteettömyys jo hivuttautumassa yleiskielen käyttöalueelle? Entä miten sujuvat kirjoittajilta omistusliitteen viittaussuhteet? Tämä artikkeli pohjautuu Anna-Mari Varjosen kongruenssia käsittelevään pro gradu -tutkielmaan, jossa hän tarkasteli muun muassa omistusliitteen käytön ongelmia sanomalehtikielessä.
Artikkeli
”Varmin tunnistuskeino on sormenjäljet”. Lisää predikatiivilauseiden alalta
Terho Itkonen
Kielikellon 2. numerossa Marja Lehtinen kertoi, että Perussanakirjan toimitus oli pyytänyt suomen kielen lautakunnan kannanottoa …
Artikkeli
Parillisista sidesanoista Sekä–että ja niin–kuin
Paavo Pulkkinen
Parina käytettävä sekä–että kuuluu suomen kielen keskeisiin rinnastuskonjunktioihin. Sen avulla yhdistetään useimmiten kaksi ilmausta: Talossa …
Artikkeli
Kielenkäytön pulmia. Naistenlehtien ”Aatami ja emäntänsä”
Esko Koivusalo
Kielikellossa 2/1978(avautuu uuteen ikkunaan) kiinnitettiin huomiota hänen-sanan poisjättöön sellaisissa lauseissa kuin ”Rehbinderin Kaisu ja miehensä …
Artikkeli
Pitää olla, täytyy olla, tulee olla, on oltava
Eija-Riitta Grönros
Suomen kielessä on monta tapaa ilmaista tekemisen pakollisuutta, välttämättömyyttä. Voidaan sanoa sinun pitää mennä, täytyy …
Artikkeli
Pekka ja vaimonsa tulevat
Laila Lehikoinen
Possessiivisuffiksillisia muotoja käytetään suomessa kahdella tapaa: ne voivat olla lauseessa joko yksinään tai pronominin genetiivin …
Artikkeli
Omistusliitteet
Matti Sadeniemi
Jos peräkkäin on kaksi tai useampia eri persoonaa olevia genetiivejä, omistusliite määräytyy viimeisen mukaan: Veljeni …
Artikkeli