lääketieteen kieli
Kielivoimistelua: Lääketieteen termipulmia
Riina Klemettinen
Tunnetko seuraavien ilmausten merkityksen?
Kielivoimistelua
Lääkkeet p.o.
Taina Lehtomäki
Kirjoittaminen ja tietojen kirjaaminen ovat merkittävä osa hoitotyön arkea. Kiireisessä työssä lyhenteet tarjoavat keinon nopeaan ja tiiviiseen kirjaamiseen. Parhaimmillaan ne nopeuttavat myös lukemista, mutta muuttavat pahimmillaan koko tekstin sanoman epäselväksi.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Fatigue on uupumusta
Sari Maamies
Kysymys: Lääketieteen sanastolautakunnalta oli kysytty, miten pitäisi suomentaa englanninkielisissä teksteissä esiintyvä termi fatigue. Sanaa on …
Kysyttyä
Taudit ja tautien nimet Mikael Agricolan teoksissa
Kaisa Häkkinen
Mikael Agricolan teoksista löytyy tietoa eri elämänaloista, myös lääketieteestä. Teksteissä esiintyy kansanomaisia tautien ja muiden vaivojen nimityksiä, ja niissä heijastuvat myös tuon ajan käsitykset tautien syistä.
Vanha kirjakieli
Lääketieteen termit -sanakirja lääketieteen suomen vaalijana
Hannele Pirttimaa
Lääketieteen suomenkielisen sanaston kehitys on ollut osin spontaania, mutta myös tietoisella sanastotyöllä on erityisen pitkät …
Erikoisalojen sanat
Selkeyden ja ymmärrettävyyden puolustaja
Haastateltavana Esko Koivusalo
Salli Kankaanpää
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustamisen jälkeen ensimmäinen Kielitoimiston johtaja ja Kielikellon päätoimittaja oli Esko Koivusalo, joka jatkoi näissä tehtävissä vuoteen 1990. Esko Koivusalo kertoo tuon ajan kielenhuollosta. Haastattelijana on Kielitoimiston tutkija Salli Kankaanpää.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Voiko lääkäriä ymmärtää?
Tero Kivelä
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä. Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Miten lääketieteen suomea huolletaan?
Risto Haarala
Lääketieteen kieli on hyvä esimerkki siitä, että suomen kieli taipuu mitä vaativimpienkin erikoisalojen kieleksi, jos vain niin halutaan. Lääkärikuntamme kielellisillä harrastuksilla on jo pitkät perinteet, olihan Elias Lönnrotkin lääkäri. Erikoisalan kielen huolto ja kehittäminen vaatii kovaa työtä, luovuutta ja asialle omistautumista, sillä sanat eivät aina synny itsestään. Työ on kuitenkin tarpeellista, kuten varmaan kaikki olemme joskus kokeneet lääkärin vastaanotolla.
Erikoisalojen sanat
Divertikkeleitä vai pussukoita? – Lääketieteen kieli vuorovaikutuksessa
Markku Haakana, Liisa Raevaara
Keskustelunanalyysi on uudenlainen tapa tarkastella lääkärin ja potilaan kohtaamista. Kun vanhastaan on tutkittu paljolti sanastoa, on tutkimuskohteena nyt koko vuorovaikutus lainalaisuuksineen. Kun keskustelun kulkua tarkastellaan suurennuslasilla, hetki hetkeltä, päällekkäisyydet ja tauotkin huomioon ottaen, saadaan toisenlainen näkökulma siihen, miten lääkärin ja potilaan yhteisymmärrys syntyy tai jää syntymättä.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Kommentti: lääkärit ja suomen kieli
Pekka Vuoria
Äidinkielen opetuksen määrä ja laatu lääkärien koulutuksessa on kielipoliittinen valinta. Vaikka lääkärit käyttävät latinaa tai …
Keskustelua