Siirry sisältöön

lääketieteen kieli

Kielivoimistelua: Lääketieteen termipulmia

Riina Klemettinen

Tunnetko seuraavien ilmausten merkityksen?

Kielivoimistelua

Lääkkeet p.o.

Taina Lehtomäki

Kirjoittaminen ja tietojen kirjaaminen ovat merkittävä osa hoitotyön arkea. Kiireisessä työssä lyhenteet tarjoavat keinon nopeaan ja tiiviiseen kirjaamiseen. Parhaimmillaan ne nopeuttavat myös lukemista, mutta muuttavat  pahimmillaan koko tekstin sanoman epäselväksi.

Merkit, numerot ja lyhenteet

Fatigue on uupumusta

Sari Maamies

Kysymys: Lääketieteen sanastolautakunnalta oli kysytty, miten pitäisi suomentaa englanninkielisissä teksteissä esiintyvä termi fatigue. Sanaa on …

Kysyttyä

Taudit ja tautien nimet Mikael Agricolan teoksissa

Kaisa Häkkinen

Mikael Agricolan teoksista löytyy tietoa eri elämänaloista, myös lääketieteestä. Teksteissä esiintyy kansanomaisia tautien ja muiden vaivojen nimityksiä, ja niissä heijastuvat myös tuon ajan käsitykset tautien syistä.

Vanha kirjakieli

Lääketieteen termit -sanakirja lääketieteen suomen vaalijana

Hannele Pirttimaa

Lääketieteen suomenkielisen sanaston kehitys on ollut osin spontaania, mutta myös tietoisella sanastotyöllä on erityisen pitkät …

Erikoisalojen sanat

Selkeyden ja ymmärrettävyyden puolustaja
Haastateltavana Esko Koivusalo

Salli Kankaanpää

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustamisen jälkeen ensimmäinen Kielitoimiston johtaja ja Kielikellon päätoimittaja oli Esko Koivusalo, joka jatkoi näissä tehtävissä vuoteen 1990. Esko Koivusalo kertoo tuon ajan kielenhuollosta. Haastattelijana on Kielitoimiston tutkija Salli Kankaanpää.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Voiko lääkäriä ymmärtää?

Tero Kivelä

Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä. Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Divertikkeleitä vai pussukoita? – Lääketieteen kieli vuorovaikutuksessa

Markku Haakana, Liisa Raevaara

Keskustelunanalyysi on uudenlainen tapa tarkastella lääkärin ja potilaan kohtaamista. Kun vanhastaan on tutkittu paljolti sanastoa, on tutkimuskohteena nyt koko vuorovaikutus lainalaisuuksineen. Kun keskustelun kulkua tarkastellaan suurennuslasilla, hetki hetkeltä, päällekkäisyydet ja tauotkin huomioon ottaen, saadaan toisenlainen näkökulma siihen, miten lääkärin ja potilaan yhteisymmärrys syntyy tai jää syntymättä.

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Kommentti: lääkärit ja suomen kieli

Pekka Vuoria

Äidinkielen opetuksen määrä ja laatu lääkärien koulutuksessa on kielipoliittinen valinta. Vaikka lääkärit käyttävät latinaa tai …

Keskustelua

Omaa vai vierasta?

Sari Maamies

Olen ollut runsaan vuoden verran Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin lääketieteen sanastolautakunnan jäsen. Lautakunnan tehtävänä on kehittää …

Artikkeli