koulun kieli
Millaista oppimista, sellaista kieltä – opetushallituksen näkökulma reaaliaineiden oppikirjojen kieleen
Pirjo Sinko
Kohti oppimisen vallankumousta Oppikirjojen kieltä kohtaan esitetty varsin selkeä kritiikki on jo pitkään ollut tiedossa. …
Artikkeli
Millaisin kriteerein oppikirjojen tekstiä tulisi tarkastella?
Pirjo Karvonen
Oppikirjat noudattavat keskenään samantyyppisiä kirjoitus- ja tekstistrategioita, olipa kyse minkä tahansa alan oppikirjasta. Kirjoja voikin pitää kuvina oppimisesta ja tiedon ihanteista. Filosofian lisensiaatti Pirjo Karvonen esittelee lisensiaatintyönsä pohjalta oppikirjojen kielellisiä ominaisuuksia.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Sepät ja sydet
Vuokko Raivio
Äidinkielen opettaja joutuu tekemisiin myös muiden aineiden oppikirjojen kielenkäytön kanssa. Antaako se oppilaalle hyviä malleja? Tukeeko se äidinkielen opettajan työtä? Tällaisia asioita pohtii Helsingin kuvataidelukion äidinkielen vanhempi lehtori Vuokko Raivio.
Artikkeli
Millaista kieltä opetuksessa tulisi käyttää?
Raija Ruusuvuori
Jos lahjakas liminkalainen poika ja etevä maaninkalainen tyttö eivät opi yleiskieltä peruskoulussa ja lukiossa, oppivatko he sen lähimmässä korkeakoulussa, joka liminkalaiselle on Oulussa ja maaninkalaiselle Kuopiossa? Kun he aikanaan joutuvat hoitamaan valtakunnallista tehtävää hallinnossa, järjestössä tai yrityksessä, heidän odotetaan osaavan puhua tietyissä tilanteissa huoliteltua yleiskieltä. Koululle on ennestään kuormattu ylen määrin tehtäviä. Voiko aikuisten yleiskieli olla opetuksen kieli ja onko koulun kyettävä opettamaan oppilaille puhekieli, jolla he menestyvät muuallakin kuin toveripiirissä? Näistä kysymyksistä alusti seminaarissa maisteri Raija Ruusuvuori, turkulainen normaalikoulun suomen kielen lehtori.
Artikkeli
Kielivirheiden asema ja merkitys ylioppilasaineiden arvostelussa.Ylioppilaskirjoituksen aineiden arvostelijan puheenvuoro
Irmeli Pääkkönen
Ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen yhtenä tehtävänä on selvittää ikäluokan kielenkäyttötaito. Kielivirhe on tässä näyttökoetilanteessa käsitetty kielen normaalista ilmaisutavasta ja sovituista normeista poikkeamiseksi. Kielitaito on tietysti muutakin kuin normien muistamista ja soveltamista: se on myös tilanteeseen sopivimman ja tehokkaimman ilmaisutavan löytämistä. Äärimmillään tämä saattaa johtaa normien rikkomiseenkin. Tällainen ”virhe” voi vaikuttaa kieleen uudistavasti ja johtaa jopa normirajan siirtämiseen. Ylioppilasaineiden virheisiin ja korjausmerkintöihin viitattiin esim. keskusteltaessa tapauksesta ”tuli tehtyä – tuli tehdyksi”. Varmaan kielessä on parhaillaankin sellaisia normeja, joita vastaan on uudistuspainetta.
Artikkeli