koulun kieli
Teemana oppikirjojen kieli
Päivi Rintala
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja sen suomen kielen lautakunta ovat aikaisemmin kaksi kertaa järjestäneet ajankohtaiseen kielenviljelyn …
Artikkeli
Suomalaisuus ja äidinkieli
Auli Hakulinen
Alustus keskustelutilaisuudessa ”Käännekohta. Suomen suunta – yliopiston puheenvuoro” 9.11.1993.¹
Artikkeli
Mitä saan irti oppikirjoista?
Lauri Lehtinen
Puhuvatko aikuiset taas nuorten asioista kuulematta heitä itseään? Käyttäjän puheenvuoron oppikirjojen kielestä esitti kevään 1993 ylioppilas Lauri Lehtinen.
Artikkeli
Millaista kieltä opetuksessa tulisi käyttää?
Raija Ruusuvuori
Jos lahjakas liminkalainen poika ja etevä maaninkalainen tyttö eivät opi yleiskieltä peruskoulussa ja lukiossa, oppivatko he sen lähimmässä korkeakoulussa, joka liminkalaiselle on Oulussa ja maaninkalaiselle Kuopiossa? Kun he aikanaan joutuvat hoitamaan valtakunnallista tehtävää hallinnossa, järjestössä tai yrityksessä, heidän odotetaan osaavan puhua tietyissä tilanteissa huoliteltua yleiskieltä. Koululle on ennestään kuormattu ylen määrin tehtäviä. Voiko aikuisten yleiskieli olla opetuksen kieli ja onko koulun kyettävä opettamaan oppilaille puhekieli, jolla he menestyvät muuallakin kuin toveripiirissä? Näistä kysymyksistä alusti seminaarissa maisteri Raija Ruusuvuori, turkulainen normaalikoulun suomen kielen lehtori.
Artikkeli
Kielivirheiden asema ja merkitys ylioppilasaineiden arvostelussa.Ylioppilaskirjoituksen aineiden arvostelijan puheenvuoro
Irmeli Pääkkönen
Ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen yhtenä tehtävänä on selvittää ikäluokan kielenkäyttötaito. Kielivirhe on tässä näyttökoetilanteessa käsitetty kielen normaalista ilmaisutavasta ja sovituista normeista poikkeamiseksi. Kielitaito on tietysti muutakin kuin normien muistamista ja soveltamista: se on myös tilanteeseen sopivimman ja tehokkaimman ilmaisutavan löytämistä. Äärimmillään tämä saattaa johtaa normien rikkomiseenkin. Tällainen ”virhe” voi vaikuttaa kieleen uudistavasti ja johtaa jopa normirajan siirtämiseen. Ylioppilasaineiden virheisiin ja korjausmerkintöihin viitattiin esim. keskusteltaessa tapauksesta ”tuli tehtyä – tuli tehdyksi”. Varmaan kielessä on parhaillaankin sellaisia normeja, joita vastaan on uudistuspainetta.
Artikkeli