Siirry sisältöön

koulun kieli

Ylioppilasaineen ja sen arvostelun avainsanoja

Riitta Eronen

Ylioppilastutkintoasetuksen mukaisesti kaikkien kokeeseen osallistuvien on suoritettava äidinkielen koe, joka järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Koetta kutsutaan myös ylioppilasaineeksi. Äidinkielen kokeeseen on varattu kaksi erillistä päivää ja koetta, niin sanotut aineistoaine ja otsikkoaine. Niistä saaduista arvosanoista parempi päätyy ylioppilastodistukseen. Mutta millä mittapuilla ja miten ylioppilaskokelaan suoritusta arvioidaan?

Artikkeli

Äidinkielenopettaja tuntuu olevan yksin

Virve Mertanen

Oli antoisaa lukea arvioita koulun antamista eväistä suomen kielen käyttäjille. Olen seurannut asiaa omien lasteni …

Keskustelua

Kielisota Unkarissa

Petteri Laihonen

Unkarilaiset kielenhuoltajat ja kielentutkijat ovat ajautuneet kiistaan uudesta kielilaista. Vastakkain ovat jyrkkälinjaiset kielenhuoltajat ja kielenkäytön ohjailua tiukasti vastustavat modernit kielentutkijat. Kielenhuolto – sen määritelmä, kohde, toimijat ja käytäntö – riippuu kulloisestakin ajankohdasta, sen arvoista ja ihanteista. Tämän lisäksi kielenhuolto on erilaista eri kulttuureissa ja maissa sekä suhtautuminen siihen vaihtelee samoin.

Muut kielet

Äidinkielen taitojen pohja luodaan varhain

Liisamaria Kilpi

Keskustelemme usein kotona aamukahvipöydässä koulun äidinkielen opetuksesta ja jaamme huolestumisen suomen kielen taitojen rapistumisesta. Eritoten …

Keskustelua

Kieku ja Kaiku äidinkielen talkoissa

Pirjo Hiidenmaa, Sari Maamies

Luonnontieteiden ja vieraiden kielten opetusta on Suomessa tuettu erilaisin hankkein. Miksei myös omaa kieltä ja kulttuuria tueta näin? Äidinkielen hyväksi tehty työ tulee kaikuna takaisin.

Kieli ja työelämä

Mitä nuoret tänään, sitä kansa huomenna

Pirjo Hiidenmaa

Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten äidinkielen taidot ovat osoittautuneet heikoiksi ja ennen muuta kovin vaihteleviksi. Toisten taidot ovat laajat ja monipuoliset, mutta paljon on myös niitä, jotka osaavat vain niukasti tai eivät juuri lainkaan.

Artikkeli

Sisyfoksen työtä

Ilkka Mäkelä

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kannalta on helpottavaa, että käsitys kielestä on laventunut: enää ei tarvitse …

Kielen opetus ja oppiminen

Millaisin kriteerein oppikirjojen tekstiä tulisi tarkastella?

Pirjo Karvonen

Oppikirjat noudattavat keskenään samantyyppisiä kirjoitus- ja tekstistrategioita, olipa kyse minkä tahansa alan oppikirjasta. Kirjoja voikin pitää kuvina oppimisesta ja tiedon ihanteista. Filosofian lisensiaatti Pirjo Karvonen esittelee lisensiaatintyönsä pohjalta oppikirjojen kielellisiä ominaisuuksia.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Sepät ja sydet

Vuokko Raivio

Äidinkielen opettaja joutuu tekemisiin myös muiden aineiden oppikirjojen kielenkäytön kanssa. Antaako se oppilaalle hyviä malleja? Tukeeko se äidinkielen opettajan työtä? Tällaisia asioita pohtii Helsingin kuvataidelukion äidinkielen vanhempi lehtori Vuokko Raivio.

Artikkeli

Teemana oppikirjojen kieli

Päivi Rintala

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja sen suomen kielen lautakunta ovat aikaisemmin kaksi kertaa järjestäneet ajankohtaiseen kielenviljelyn …

Artikkeli