Siirry sisältöön

koulun kieli

Monikielisyys koulussa
yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen

Heini Lehtonen

Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs on niin sanotusti vieraskielinen eli puhuu ensikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tämä tarkoittaa, että kouluikäisistä vähintään joka neljäs puhuu kotona muutakin kuin koulukieltään. Oppilaiden kielitaustan moninaisuus on otettava huomioon myös koulun opetuksessa.

Monikielisyys

Teemme sen itse

Sari Maamies

Noin vuosi sitten, marraskuussa 2018, suomen kielen lautakunta julkaisi kannanoton ”Suomi tarvitsee pikaisesti kansallisen kielipoliittisen …

Toimitukselta

Tietoa, kypsyyttä ja sanomisen taitoa? Äidinkielen ylioppilaskoe muinaisista roomalaisista nykypäivään

Pirjo Hiidenmaa

Ylioppilastutkintoa on sen yli 150-vuotisen historian aikana uudistettu useita kertoja. Parhaillaan on käynnissä uudistus, joka koskee äidinkielen koetta. Äidinkielen kokeen rinnalla myös koulun kirjoittamisen opetus on muuttumut parin kolmen vuosikymmenen välein. Miten uusi oppi kulloinkin on painanut jälkensä kirjoittamisen opetukseen ja kielen käyttämiseen?

Kielen opetus ja oppiminen

Kieli ja koulu – oppia elämää varten

Mervi Murto

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan työssä kieli on läsnä koko kirjossaan. Suurten tavoitteiden edessä moni tuntee riittämättömyyttä, mutta työ myös palkitsee.

Kieli ja työelämä

Ylioppilasaineen ja sen arvostelun avainsanoja

Riitta Eronen

Ylioppilastutkintoasetuksen mukaisesti kaikkien kokeeseen osallistuvien on suoritettava äidinkielen koe, joka järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Koetta kutsutaan myös ylioppilasaineeksi. Äidinkielen kokeeseen on varattu kaksi erillistä päivää ja koetta, niin sanotut aineistoaine ja otsikkoaine. Niistä saaduista arvosanoista parempi päätyy ylioppilastodistukseen. Mutta millä mittapuilla ja miten ylioppilaskokelaan suoritusta arvioidaan?

Artikkeli

Äidinkielenopettaja tuntuu olevan yksin

Virve Mertanen

Oli antoisaa lukea arvioita koulun antamista eväistä suomen kielen käyttäjille. Olen seurannut asiaa omien lasteni …

Keskustelua

Kielisota Unkarissa

Petteri Laihonen

Unkarilaiset kielenhuoltajat ja kielentutkijat ovat ajautuneet kiistaan uudesta kielilaista. Vastakkain ovat jyrkkälinjaiset kielenhuoltajat ja kielenkäytön ohjailua tiukasti vastustavat modernit kielentutkijat. Kielenhuolto – sen määritelmä, kohde, toimijat ja käytäntö – riippuu kulloisestakin ajankohdasta, sen arvoista ja ihanteista. Tämän lisäksi kielenhuolto on erilaista eri kulttuureissa ja maissa sekä suhtautuminen siihen vaihtelee samoin.

Muut kielet

Äidinkielen taitojen pohja luodaan varhain

Liisamaria Kilpi

Keskustelemme usein kotona aamukahvipöydässä koulun äidinkielen opetuksesta ja jaamme huolestumisen suomen kielen taitojen rapistumisesta. Eritoten …

Keskustelua

Äidinkieli – mitä se on?

Timo Sorjanen

Äidinkielen opetukseen kuuluu niin moninaisia alueita ja aihepiirejä, että nykykoulukkaiden vanhemmat eivät enää sitä enää …

Keskustelua

Koulun eväin maailmalle

Sari Maamies

Työpaikan ilmoitustaululle ilmestyi tiedote kiinteistössä tehtävistä korjaustöistä. Tekstissä kerrottiin ohjeena talossa liikkuville, että ”henkilöliikenne tulee …

Artikkeli