kotimaiset paikannimet
Vepski ja Umppari – torniolainen nimimaisema
Terhi Ainiala
Nimistöntutkimus on astunut peltojen pientareilta ja navetan takaa nykysuomalaisen tavallisimpaan maisemaan: kaupunkeihin ja taajamiin. Nyt …
Rakennetun ympäristön nimet
Luovutettujen kuntien suomalaisnimien taivutus
Saara Welin
Monet karjalaiset pitäjäseurat ja järjestöt toimivat aktiivisesti ja julkaisevat artikkeleita ja kirjoja. Niissä on paljon …
Artikkeli
Ohjeita kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun
Samuli Aikio, Sirkka Paikkala, Peter Slotte
Millaisia nimiä teille ja muille kohteille tulisi antaa kaksikielisillä alueilla? Miten luodaan kaksikielinen nimistö: voiko nimiä kääntää, pitääkö niitä mukauttaa vai säilyvätkö ne muuttumattomina molemmissa kielissä?
Artikkeli
Etunimen valinta – haasteellista kielenkäyttöä
Arja Lampinen
Etunimen tehtävä on erottaa yksilöt toisistaan, mutta nimi kertoo paljon muutakin. Nimissä heijastuu mm. eri aikojen arvomaailma. Nimen valinta on tärkeä kielellinen teko. Seuraavassa kerrotaan, millaisia nimiä Suomessa on annettu viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana ja millaisin perustein ne on valittu.
Artikkeli
Larussa vai Lauttasaaressa – kaupunkinimistö tutuksi
Terhi Ainiala
Espa, Steissi, Lintsi, Hietsu, Manta ja Kaivari ovat pääkaupunkimme tunnetuinta nimistöä. Ne ovat epävirallisia kaupunkinimiä, joita ei ole koottu arkistojen kokoelmiin eikä talletettu rekistereihin. Tutkittua tietoakaan kaupunkinimistöstä ei vielä juuri ole. Vähitellen kaupunkien paikannimistön salat kuitenkin aukeavat uuden tutkimushankkeen myötä.
Paikannimet
Yykeä ja Alattio: Pohjois-Norjan kveenien paikannimet
Kaisa Rautio-Helander
Pohjois-Norjassa Ruijassa on asunut satoja vuosia suomenkielistä väestöä, kveenejä. Suomen lisäksi Ruijassa puhutaan myös saamea ja norjaa, ja monikielisyys näkyy mm. nimistössä erikielisinä rinnakkaisniminä. Norjalaisissa kartoissa ja muissa virallisissa asiakirjoissa suomenkieliset nimet on kirjoitettu norjan mukaisesti, joten niitä voi olla vaikea tunnistaa. Parannusta tähän on tuonut Norjan paikannimilaki, joka säätelee mm. nimien virallista kirjoitusasua.
Artikkeli
Lapin pitäjien nimiä
Samuli Aikio
Lapissa matkatessaan tapaa oudon kaikuisia paikannimiä ja joutuu kyselemään, mitä mikin rova tai Posio mahtaa merkitä. Jo pelkästään pitäjien ja kylien nimet kuulostavat suomalaiskävijän korvaan vierailta. Selittämistä niissä onkin.
Artikkeli
Hyvä tiennimi – Kulkijanonni
Toni Suutari
Kuluneen vuosikymmenen aikana ovat Suomen kuntien haja-asutusalueiden tiet saaneet viralliset nimet. Hanke on ollut kuntien asukkaiden kannalta merkittävä ja kauaskantoinen, mutta kaikissa kunnissa sen vaativuutta ei työhön ryhdyttäessä täysin ymmärretty. Toni Suutari on tutkinut Porvoon maalaiskunnan teiden nimeämisen suunnittelua ja toteutusta. Kokemukset yhdestä kunnasta ovat monin osin yleistettävissä koko maan tilanteen kuvaukseksi.
Artikkeli
Paikannimet – paikan muisti. Euroopan rakennusperintöpäivät Suomessa vuonna 1999
Sirkka Paikkala
Tänä vuonna vietetään Suomessa Euroopan rakennusperintöpäiviä (European Heritage Days, Journées européennes du Patrimoine) paikannimien merkeissä. Rakennusperintöpäivät ovat kansainvälinen tapahtuma, joka järjestetään Euroopan neuvoston aloitteesta. Päivien päätapahtumat ajoittuvat neuvoston jäsenmaissa yleensä syyskuun toiseen viikonloppuun, mutta paikallisesti – esimerkiksi kouluissa – teemaa voidaan tarkastella pitkin vuotta.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Yhdysnimien taivutus
Saara Welin
Porilainen Antti Pekola kysyy kotikaupunkinsa paikannimien taivutuksesta. Kysymys on alun perin lähetetty monien Kielikellonkin lukijoiden …
Keskustelua