kotimaiset paikannimet
Aleksis Kiven kadulta Pikku Huopalahteen
Tiina Manni-Lindqvist
Paikannimien oikeinkirjoituksesta on olemassa vakiintuneet säännöt. Oikein kirjoitetut nimet vakiinnuttavat suositettavaa kirjoitusasua ja vähentävät nimien käyttöä hankaloittavaa vaihtelua.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Naistenviikon naiset
Pirjo Mikkonen
Naistenviikkoa vietetään 18.–24.7. Näin on perinteisesti kutsuttu seitsemän päivän jaksoa, jonka kaikki päivät on nimipäiväkalenterissa …
Artikkeli
Suomalainen paikannimikirja
Heikki Hurtta
Paikannimet ovat kielenkäyttäjiä suuresti kiinnostava aihe, ja niistä onkin kirjoitettu paljon vallankin nimistönhuollon näkökulmasta. Esimerkiksi …
Kieli yhteiskunnassa
Närhen vai närhin?
Anneli Hänninen
Joillakin paikkakunnilla on sellaisia kadunnimiä kun Närhintie ja Tilhintie. Onko nämä nimet muodostettu virheellisesti? Eikö …
Kysyttyä
Helsinkipuisto
Heikki Hurtta
Helsingin kaupunkiin suunnitellun uuden puistokokonaisuuden nimen oikeinkirjoitus on herättänyt kysymyksen, kumpi on oikea kirjoitusasu, Helsinki-puisto …
Kysyttyä
Kunnannimet murroksessa
Sirkka Paikkala
Suomen kuntien määrää aiotaan radikaalisti vähentää. Kuntaliitoksilla on huomattavia vaikutuksia myös nimistöön, mikä pitäisi ottaa huomioon jo muutoksen suunnitteluvaiheessa.
Nimet
Nimineuvontaa 2000-luvulla. Riiasta Malmöhön
Elina Hyytiäinen
Millaiset nimikysymykset askarruttavat nimineuvontaan soittavia? Entä miten kysymykset ovat muuttuneet kymmenen vuoden aikana? Ennenkin kysyttiin, miten Riika taipuu, mutta nyt ulkomaisia paikannimiä koskevat kysymykset ovat entistä yleisempiä.
Artikkeli
Pääkaupunkiseudun slanginimistöä. Ytimestä Kehärille
Terhi Ainiala
Aleksi, Espa, Ogeli ja Itis ovat liki kaikille helsinkiläisille tuttuja, mutta moniko on kuullut Allusta, Käpsästä, Muusimäestä, Possiksesta ja Sardiinipurkista? Nämä ja monet muut nimet saatiin talteen, kun pääkaupunkiseudun koululaiset keräsivät kilpaa alueen slangipaikannimiä.
Paikannimet
Asutusnimihakemisto sanakirjassa
Ritva Korhonen
Kielitoimiston sanakirjaan sisältyy uutuutena Asutusnimihakemisto. Se pohjautuu vuonna 1990 ilmestyneeseen kirjaan Alastarolla Ylistarossa, Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 58). Kirjaan verrattuna mukana on kuitenkin paljon uutta tietoa, ja hakemiston sähköinen muoto mahdollistaa entistä monipuolisemman tiedonhaun.
Paikannimet
Erisnimen ja yleisnimen rajankäyntiä
Pirjo Mikkonen
On helppo sanoa, että suomen kielessä on selkeä ja yksinkertainen oikeinkirjoitussääntö: erisnimet kirjoitetaan isolla ja yleisnimet pienellä alkukirjaimella. Vaikeampi on sanoa, missä kulkee erisnimen ja yleisnimen raja.
Artikkeli