kongruenssi
Painakaa mieleenne – vai mieliinne?
Sari Maamies
Kielikellossa 1/2010 esiteltiin yksikön ja monikon käyttöä rakenteissa, joissa yhdyssanoilla on yhteinen perusosa (Liisan- ja …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Yksikkö vai monikko: Liisan- ja Mariankadun kulmassa
Sari Maamies
Yksikön ja monikon käyttö saattaa tuntua epävarmalta seuraavanlaisissa rakenteissa: Tällaiset rakenteet ovat hyvin tavallisia. Kirjoittajille …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Laitteesta puuttui lisävarusteet
Raija Moilanen
Kirjoitetussa asiasuomessa predikaatti noudattaa tavallisesti subjektin lukua. Eräät lausetyypit saavat kuitenkin kirjoittajan epäröimään verbin muodon …
Yksikkö vai monikko
Viisi varista istuu aidalla
Matti Räsänen
Viisi varista istuu aidalla – vai istuvatko ne? Onko lukusanailmauksen kanssa esiintyvä verbi yksikössä vai …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Ovatko oppilaat sairaana vai sairaina? Predikatiiviadverbiaalin luku
Matti Räsänen
Kielessä esiintyy yksikkö- ja monikkomuotojen vaihtelua mm. sellaisissa tapauksissa kuin Oppilaat ovat sairaana ~ sairaina ja Pienenä ~ pieninä he elivät niukkuudessa. Mihin vaihtelu perustuu? Onko jompikumpi muoto ensisijainen?
Artikkeli
Morfosyntaksi ja kielenhuolto – kirja- ja puhekielen rajankäyntiä
Marjatta Palander
Miksi kirjakieleen on hyväksytty sellaisia rinnakkaismuotoja kuin tulla tehdyksi ja tulla tehtyä, mutta ei ainakaan vielä muotoa ”alkaa tekemään”? Tätä ja muita morfosyntaktisia ilmiöitä tarkastelee sekä kielenhuollon että aluemurteiden näkökulmasta professori Marjatta Palander. Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.
Rakenteet
Poika tulee ja pojat tulevat – subjektin ja predikaatin kongruenssi
Laila Lehikoinen
Yksi puhutun ja kirjoitetun kielen selvimmin havaittavia eroja on subjektin ja predikaatin kongruenssi monikon kolmannessa persoonassa. Puheessa tavallisia ”pojat tulee” -rakenteita lipsahtaa joskus kirjoituksiinkin. Millaisia virheitä teksteistä löytää ja kuinka tavallista normin rikkominen loppujen lopuksi on?
Verbit
Sekä–että ja ei–eikä: myönteistä ja kielteistä rinnastusta
Matti Punttila
”Ja, sekä, -kä”, näin alkaa koulussa opittu rinnastuskonjunktiorimpsu. Sana sekä ja liitepartikkeli -kä esiintyvät mm. konjunktioilmauksissa sekä–että ja ei–eikä. Niillä voi korostaa rinnastettavia lauseenosia, mutta niiden käyttöön liittyy joitakin rajoituksia.
Artikkeli
Sinä olet Muumipeikko – ekvatiivilauseen ominaisuuksia
Tapani Kelomäki
Suomen kielestä kuten muistakin kielistä voidaan erottaa erilaisia lausetyyppejä: rakenteeltaan samanlaisina toistuvia lausekuvioita, jotka ovat eriytyneet palvelemaan erilaisia tehtäviä. Tässä tarkastellaan yhtä rakenteellisesti ja kielifilosofisestikin mielenkiintoista lausetyyppiä, ns. ekvatiivilausetta, nimeämisen, esittelyn ja määrittelyn rakennetta.
Artikkeli
Koiramessut 98 alkaa ~ alkavat huomenna!
Sari Maamies
Sanaa messut käytetään tavallisesti monikollisena, ja siksi se vaatii myös monikkomuotoisen predikaattiverbin: messut kestävät viikon. …
Kysyttyä