Siirry sisältöön

kielipolitiikka

Kohti kielellistä osallisuutta

Ulla Tiililä

Kokemus yhteiskunnallisesta osallisuudesta on monen tekijän summa, jossa kielellä on suuri merkitys. Ajankohtainen teos tarkastelee osallisuutta ja sen riskitekijöitä monesta näkökulmasta ja monitieteisesti.

Julkaisuja

Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus -kirjan kansi.

Kielipolitiikkaa vähemmistökielille

Lotta Jalava

Kielipoliittisella ohjelmalla pyritään vahvistamaan Suomen vähemmistökieliä.

Vähemmistökielet

Lapsi pitelee inarinsaamenkielistä Pikku prinssi -kirjaa (Uccâ priinsâš). Kuva on otettu viistosti lapsen takaa.

Kielenhuoltoa eri tavoin ja eri tarpeisiin

Sari Maamies

Suomen ensimmäisenä kielenhuoltajana voisi pitää Mikael Agricolaa, joka suuntasi lähes tuntemattomaan maastoon alkaessaan kirjoittaa suomen …

Toimitukselta

Kielen asema puntarissa

Sari Maamies

Keskustelu suomen kielen asemasta on käynyt vilkkaana. Muun muassa kielentutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, …

Toimitukselta

Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa

Bianca Ortiz Holmberg

Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.

Vähemmistökielet

Kirsi Kohtala-Ghane ja Tuuli Uljas kannustavat kielenkantajia käyttämään suomea. Kuva: Kristoffer Henrysson.

Silkkisiä sanoja ja teräviä kannanottoja
kirjoituksia karjalasta ja muista vähemmistökielistä

Leena Joki

Karjalan kielen, kielikontaktien ja monikielisyyden tutkija, Mainzin yliopiston professori Anneli Sarhimaa täytti vuoden 2022 helmikuussa …

Julkaisuja

Kielet sodan varjossa: ukraina ja venäjä

Thomas Rosén

Ukrainan sota on ohjannut huomion valtion ohella paikallisiin kieliin. Yhtäkkiä monia kiinnostaa, kuinka läheistä sukua ukraina ja venäjä ovat toisilleen. Ymmärtävätkö niiden puhujat toisiaan? Kieliolot ja niihin liittyvät kysymykset ovat korostuneet Ukrainassa entistäkin enemmän Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

Muut kielet

Sinikeltainen metrojuna asemalla, laiturilla yksi ihminen. Taustalla aikataulunäyttö ja kuvan oikeassa reunassa ihmishahmoinen patsas.

Strategiasta käytäntöön

Sari Maamies

Varsinkin vaikeina aikoina kielen yhdistävä merkitys usein korostuu, mutta sitten kun ajat muuttuvat ja yhteiskunnassa …

Toimitukselta

Suomen kielivaranto muutoksessa

Leena Nissilä

Suomessa puhuttavien äidinkielten määrä on lisääntynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä, ja kielet ovat entistä enemmän esillä yhteiskunnassa. Osa kielivarannosta on kuitenkin piilossa. Tarvitaan uudenlaisia keinoja kielten oppimisen ja käytön tukemiseksi, jotta olemassa olevaa kielivarantoa voidaan hyödyntää parhaalla tavalla.

Kielen opetus ja oppiminen

Monikielinen työpaikka
tehokkuuden, vaivattomuuden vai kielenoppimisen ehdoilla?

Lari Kotilainen, Salla Kurhila, Inkeri Lehtimaja

Monikielisten työpaikkojen yhteiseksi kieleksi tarjotaan usein englantia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että englantikaan ei välttämättä riitä yhteisen kommunikaation tarpeisiin. Kaikille työpaikoille ja kaikkiin tilanteisiin ei ole vain yhtä toimivaa ratkaisua: joskus yhteiseksi kieleksi sopii englanti, joskus suomi, joskus voidaan käyttää eri kieliä rinnan. Tärkeää on työyhteisön kielitietoisuus ja joustavuus kielikysymysten ratkaisuissa.

Monikielisyys

Ihmisiä avokonttorissa.