kielipolitiikka
Mitä kveenille kuuluu?
Vähemmistökielen elvytys Norjassa
Antti Saloranta, Leena Maria Heikkola
Suomen kielelle läheisellä kveenillä on Norjassa virallinen vähemmistökielen asema. Kieli on uhanalainen, mutta viime vuosikymmeninä sitä on alettu aktiivisesti elvyttää.
Vähemmistökielet
Kohti kielellistä osallisuutta
Ulla Tiililä
Kokemus yhteiskunnallisesta osallisuudesta on monen tekijän summa, jossa kielellä on suuri merkitys. Ajankohtainen teos tarkastelee osallisuutta ja sen riskitekijöitä monesta näkökulmasta ja monitieteisesti.
Julkaisuja
Kielipolitiikkaa vähemmistökielille
Lotta Jalava
Kielipoliittisella ohjelmalla pyritään vahvistamaan Suomen vähemmistökieliä.
Vähemmistökielet
Kielenhuoltoa eri tavoin ja eri tarpeisiin
Sari Maamies
Suomen ensimmäisenä kielenhuoltajana voisi pitää Mikael Agricolaa, joka suuntasi lähes tuntemattomaan maastoon alkaessaan kirjoittaa suomen …
Toimitukselta
Kielen asema puntarissa
Sari Maamies
Keskustelu suomen kielen asemasta on käynyt vilkkaana. Muun muassa kielentutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, …
Toimitukselta
Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa
Bianca Ortiz Holmberg
Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.
Vähemmistökielet
Silkkisiä sanoja ja teräviä kannanottoja
kirjoituksia karjalasta ja muista vähemmistökielistä
Leena Joki
Karjalan kielen, kielikontaktien ja monikielisyyden tutkija, Mainzin yliopiston professori Anneli Sarhimaa täytti vuoden 2022 helmikuussa …
Julkaisuja
Kielet sodan varjossa: ukraina ja venäjä
Thomas Rosén
Ukrainan sota on ohjannut huomion valtion ohella paikallisiin kieliin. Yhtäkkiä monia kiinnostaa, kuinka läheistä sukua ukraina ja venäjä ovat toisilleen. Ymmärtävätkö niiden puhujat toisiaan? Kieliolot ja niihin liittyvät kysymykset ovat korostuneet Ukrainassa entistäkin enemmän Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Muut kielet
Strategiasta käytäntöön
Sari Maamies
Varsinkin vaikeina aikoina kielen yhdistävä merkitys usein korostuu, mutta sitten kun ajat muuttuvat ja yhteiskunnassa …
Toimitukselta
Suomen kielivaranto muutoksessa
Leena Nissilä
Suomessa puhuttavien äidinkielten määrä on lisääntynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä, ja kielet ovat entistä enemmän esillä yhteiskunnassa. Osa kielivarannosta on kuitenkin piilossa. Tarvitaan uudenlaisia keinoja kielten oppimisen ja käytön tukemiseksi, jotta olemassa olevaa kielivarantoa voidaan hyödyntää parhaalla tavalla.
Kielen opetus ja oppiminen
