Kielikello
Kielivartteja naapuruuspiirissä
Riitta Brelih
Kielikellosta 3/2016 saatiin lukea, miten Kotuksen aineistoja on käytetty mm. palvelutaloissa visailujen materiaalina. (”Varmaan olen …
Keskustelua
Kielikellon ja Kielitoimiston ohjepankin luetuimmat alkuvuonna 2017
Raija Moilanen
Kielitoimiston ohjepankki on verkossa toimiva hakupalvelu, josta voi hakea vastauksia kieli- ja nimikysymyksiin. Sen osoite …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Satavuotiaan suomi
Riitta Eronen
Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Lähes puolet tuosta ajasta on ollut olemassa myös Kielikello, jonka …
Toimitukselta
Kirjasta kirjaan
Riitta Eronen
Kotimaisten kielten keskuksen perustehtäviin kuuluu sanakirjatyö. Sana sanakirja voi yhä herättää mielikuvan kirjahyllyssä paljonkin tilaa …
Toimitukselta
Kysymys nimistä
Riitta Eronen
Nimet ovat niin suuri osa ympäristöä ja kieltä, että niitä pitää helposti itsestäänselvyytenä, kunnes joutuu …
Toimitukselta
Kielitoimisto suosittaa yhä
Riitta Eronen
Kielitoimisto täyttää 70 vuotta. Se on siis elänyt samat vuosikymmenet kuin koko sodanjälkeinen Suomi. Maailma, …
Toimitukselta
Kielikellon vanhat kirjoitukset vapaasti luettavissa arkistossa
Kielikello-lehden sähköinen arkisto avautuu kaikille kiinnostuneille vapaasti luettavaksi Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä 9.4.2014. …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Neljäkymmentä vuotta Kielikelloa
Sari Maamies
Neljäkymmentä vuotta sitten, marraskuussa 1968, ilmestyi ensimmäinen Kielikello-lehti. Se oli ulkonaisesti vaatimaton, A5-kokoinen mustavalkoinen lehtinen. …
Toimitukselta
Kielikellon alkuvaiheet
Taru Kolehmainen
Kuluva vuosi on Kielikellon neljäskymmenes. Mitkä vaiheet johtivat lehden syntymiseen, ja millaisia olivat sen ensimmäiset kirjoitukset?
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kieliuutiset
Riitta Eronen
Kielikelloa kiinnostaa, mitä ja miten kielestä puhutaan muissa tiedotusvälineissä. Vuoden 2003 alussa Helsingissä järjestetyillä Tieteen …
Toimitukselta