Siirry sisältöön

Kielikello

Itää vai länttä?

Riitta Eronen

Säätiedotuksia seuratessa tulee joskus pohtineeksi, onko oma kotiseutu Helsinki itää vai länttä ja pitäisikö varustautua …

Toimitukselta

Kielivartteja naapuruuspiirissä

Riitta Brelih

Kielikellosta 3/2016 saatiin lukea, miten Kotuksen aineistoja on käytetty  mm. palvelutaloissa visailujen materiaalina. (”Varmaan olen …

Keskustelua

Satavuotiaan suomi

Riitta Eronen

Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Lähes puolet tuosta ajasta on ollut olemassa myös Kielikello, jonka …

Toimitukselta

Kirjasta kirjaan

Riitta Eronen

Kotimaisten kielten keskuksen perustehtäviin kuuluu sanakirjatyö. Sana sanakirja voi yhä herättää mielikuvan kirjahyllyssä paljonkin tilaa …

Toimitukselta

Kysymys nimistä

Riitta Eronen

Nimet ovat niin suuri osa ympäristöä ja kieltä, että niitä pitää helposti itsestäänselvyytenä, kunnes joutuu …

Toimitukselta

Kielitoimisto suosittaa yhä

Riitta Eronen

Kielitoimisto täyttää 70 vuotta. Se on siis elänyt samat vuosikymmenet kuin koko sodanjälkeinen Suomi. Maailma, …

Toimitukselta

Kielikellon vanhat kirjoitukset vapaasti luettavissa arkistossa

Kielikello-lehden sähköinen arkisto avautuu kaikille kiinnostuneille vapaasti luettavaksi Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä 9.4.2014. …

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kielikellon alkuvaiheet

Taru Kolehmainen

Kuluva vuosi on Kielikellon neljäskymmenes. Mitkä vaiheet johtivat lehden syntymiseen, ja millaisia olivat sen ensimmäiset kirjoitukset?

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Neljäkymmentä vuotta Kielikelloa

Sari Maamies

Neljäkymmentä vuotta sitten, marraskuussa 1968, ilmestyi ensimmäinen Kielikello-lehti. Se oli ulkonaisesti vaatimaton, A5-kokoinen mustavalkoinen lehtinen. …

Toimitukselta

Kieliuutiset

Riitta Eronen

Kielikelloa kiinnostaa, mitä ja miten kielestä puhutaan muissa tiedotusvälineissä. Vuoden 2003 alussa Helsingissä järjestetyillä Tieteen …

Artikkeli