Nimet ovat niin suuri osa ympäristöä ja kieltä, että niitä pitää helposti itsestäänselvyytenä, kunnes joutuu miettimään, miten pitäisikään taivuttaa ministerin sukunimeä Orpo (Orvon vai Orpon?) tai millainen olisi hyvä nimi lapselle tai uudelle yritykselle. Entä mistä ovat peräisin suvun erikoiset nimet ja miten saarennimi voi olla Kaneli? Miten Venäjän ja Kreikan nimet pitäisi kirjoittaa suomenkielisessä tekstissä.

Yhtäkkiä maailma onkin täynnä kysymyksiä nimistä. Mitä kaikkea tietoa niistä on saatavilla ja mistä tietoa löytää, selviää tästä Kielikellon numerosta, jossa ovat pääosassa nimet. Kielitoimisto täyttää tänä vuonna 70 vuotta, Kotimaisten kielten keskus ensi vuonna 40, mutta Kotuksessa toimiva Nimiarkisto onkin jo satavuotias. Kielitoimiston juhlavuoden kirjoituksessa Sirkka Paikkala kertoo nimistönhuollon laajasta kentästä ja muistuttaa taas, että Suomeen tarvittaisiin paikannimilaki. Helinä Uusitalo puolestaan kertoo Nimiarkiston aarteista, jotka  pian ovat tutkijan saavutettavissa missä tahansa, sillä Nimiarkisto on muuttumassa sähköiseksi.

Nimet eivät päädy itsestään kalenteriin, karttoihin ja opastauluihin, vaan taustalla on niin suunnittelua kuin käytännön työtäkin.  Niinkin jokapäiväiseltä tuntuvan seikan kuin pysäkkien ja asemien nimien pitää täyttää monia laatukriteerejä. Esimerkiksi ”Alepan pysäkki” ei käy bussipysäkin varsinaiseksi nimeksi, sillä nimen pitää erottaa tarkoitteensa muista vastaavista, kuten Sami Suviranta kirjoituksessaan muistuttaa.

Toimivimmat nimet kiinnittyvät eri tavoin paikkaan ja historiaan. Tämä kannattaa  muistaa, kun nimiä luodaan tai muutetaan vaikkapa organisaatioiden yhdistyessä.  Esimerkiksi oppilaitosten nimien ei tarvitsisi muistuttaa yritysnimiä kaupallisuuden paineista huolimatta. Perusteluja saadaan lukea Ulla Onkamon selvityksestä.

Kun on kysymys nimistä, on usein kysymys myös virkakielestä. Juuri virkakielen piiriinhän kuuluvat hallinnon monet uudet nimet; ajatellaan vaikkapa kunta- ja soteuudistusta tai kaupunkisuunnittelua. Ohjeita ja opastusta nimiasioita käsitteleville viranomaisille on koottu Nimistönsuunnittelijan huoneentauluun (s. 26). Meneillään olevan virkakielen parantamiseen tähtäävän kampanjan aikana paljon on jo tapahtunutkin. Yksi iso asia on, että  Kelaan on perustettu  erityinen nimistötyöryhmä. Siitä ja virkakielikampanjan etenemisestä kerrotaan enemmän seuraavassa, lokakuussa ilmestyvässä Kielikellossa.