kielentutkimus
Äidinkielenopetusta ei laiminlyödä Suomessa
Tuula Uusi-Hallila
Tohtori Sirkka Saarinen kirjoittaa Kielikellossa 2/1996 sukukielten sanakirjojen merkityksestä. Kirjoittaja ottaa aivan oikein esille sen …
Keskustelua
Sukukielten sanakirjat – menneisyyttä vai tulevaisuutta varten?
Sirkka Saarinen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tehdään paitsi suomen- ja ruotsinkielisiä sanakirjoja myös joidenkin suomen sukukielten sanakirjoja. Nämä hankkeet jatkavat osaltaan 1800-luvulla alkanutta suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien tutkimuksen perinnettä. Tohtori Sirkka Saarinen laatii marin eli tšeremissin kielen sanakirjaa. Tämä kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 20-vuotisjuhlaseminaarissa 1.3.1996.
Artikkeli
suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä
Anneli Räikkälä
Vieraskielisten suomen kielen opetuksessa on käytetty termejä suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä. Kahden …
Suomen kielen lautakunta
Geenit ja kieli
Ulla-Maija Kulonen
Viime aikoina on jälleen käyty vilkasta keskustelua suomalaisten alkuperästä toisaalta genetiikan ja toisaalta kielitieteen näkökulmasta ja pohdittu sitä, millainen painoarvo minkin tieteen tutkimustuloksille tässä suhteessa tulisi antaa. Toisin sanoen: mikä on ihmisen fyysisen perimän suhde hänen puhumaansa kieleen ja ovatko nämä kaksi asiaa ylipäätään toisistaan riippuvaisia. Näitä kysymyksiä pohtii tässä kirjoituksessa Suomen sanojen alkuperä ‑teoksen päätoimittaja dosentti Ulla‑Maija Kulonen.
Artikkeli
Nuori etsii tyyliä, mutta kenen ehdoilla?
Anneli Kauppinen
Laila Lehikoinen käsittelee artikkelissaan Miksi ei saisi pärjätä? (Kielikello 2/92) ylioppilasaineiden tyylin rajoja ja tekstilajien …
Keskustelua
Romanikieli on yksi Suomen vähemmistökielistä
Maija Länsimäki
Suomessa on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi. Ruotsi on siis lain mukaan tasavertainen suomen …
Julkaisuja
Kieli on mieli
Jaakko Tapaninen
Suomen kielen tilasta ja tulevaisuudesta on puhuttu viime aikoina paljon, Kielikellossakin vuoden 1991 toisessa numerossa usean kirjoittajan voimin. Taustalla on näkynyt pelko, että nuoriso hylkää äidinkielensä. Pelko tuntuu onneksi turhalta: nuoret ovat kiinnostuneita ja huolestuneitakin suomen kielen tilasta. Seuraavassa julkaisemme Image-lehden päätoimittajan Jaakko Tapanisen kirjoituksen, joka perustuu hänen viime heinäkuussa Oriveden myyttiseminaarissa pitämäänsä esitelmään. Olemme kysyneet myös Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtajan Anneli Kauppisen ajatuksia kirjoituksen johdosta.
Artikkeli
Keskinkertaisuudesta ei ole kulttuurin voimaksi
Anneli Kauppinen
Jaakko Tapaninen puhuu totta. Voi miten totta hän puhuukaan! Äidinkielen käytöllä ja kirjallisuudella ei suomalaisessa …
Artikkeli
Korkeakoulut ja virkakielen koulutus
Päivi Rintala
Virkakielikomitean asettamiseen vuonna 1979 johti pitkäaikainen, monin tavoin ilmaistu tyytymättömyys virkamiesten ja varsinkin viranomaisten kielenkäyttöä …
Artikkeli
”Svetisismit”
Lehtori Anneli Kauppinen oli tiedustellut lautakunnan kantaa niin sanottuihin svetisismeihin ja niiden käsittelyyn oppikirjoissa. Lautakunta …
Suomen kielen lautakunta