kielentutkimus
Äidinkieli ja elämänhallinta
Tuula Uusi-Hallila
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti Agricolan päivänä 9.4.1997 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä yleisötilaisuuden ”Suomalaisena eurooppalaisessa kieliyhteisössä”. Tilaisuudessa tarkasteltiin suomen kielen asemaa mm. koulutuksen, viestimien, politiikan, hallinnon ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Koulumaailmasta toi terveisiä Suomalaisen yhteiskoulun lehtori Tuula Uusi-Hallila. Hänen viestinsä pysähdyttää: nuorten on joskus helpompi puhua kokemuksistaan englanniksi kuin suomeksi.
Artikkeli
CD-Perussanakirja – uuden ajan sanasampo
Marja Lehtinen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vuosina 1990–1994 julkaiseman Suomen kielen perussanakirjan sähköinen versio CD-Perussanakirja on valmis. Sähköisen muodon ansiosta CD-Perussanakirjassa on monia sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä uudenlaisen monipuolisen työkalun ammatikseen kirjoittaville ja kaikille kielestä kiinnostuneille. CD-Perussanakirjan syntyvaiheita ja ominaisuuksia esittelee seuraavassa toinen sen päätoimittajista Marja Lehtinen.
Artikkeli
Puheenvuoro
Pauli Saukkonen
”Kieli on ihmisen lajityypillinen ominaisuus. Kieli on yksilön ja kansan identiteetti. Kieli — äidinkieli — on isänmaani, sanovat virolaiset. Kieli on ajattelun väline. Kieli on yhteiskunnallisen toiminnan ehto. Kieli on valtaa. Tieto on valtaa, sanotaan, mutta vasta kielellä ilmaistuna.”
Artikkeli
Puhutaanko Suomessa vielä murteita?
Jaana Pajarinen
Usein kuulee sanottavan, etteivät nykysuomalaiset enää puhu murteita tai ettei sitä alkuperäistä pälkäneläistä tai liperiläistä …
Artikkeli
Äidinkielenopetusta ei laiminlyödä Suomessa
Tuula Uusi-Hallila
Tohtori Sirkka Saarinen kirjoittaa Kielikellossa 2/1996 sukukielten sanakirjojen merkityksestä. Kirjoittaja ottaa aivan oikein esille sen …
Keskustelua
Sukukielten sanakirjat – menneisyyttä vai tulevaisuutta varten?
Sirkka Saarinen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tehdään paitsi suomen- ja ruotsinkielisiä sanakirjoja myös joidenkin suomen sukukielten sanakirjoja. Nämä hankkeet jatkavat osaltaan 1800-luvulla alkanutta suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien tutkimuksen perinnettä. Tohtori Sirkka Saarinen laatii marin eli tšeremissin kielen sanakirjaa. Tämä kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 20-vuotisjuhlaseminaarissa 1.3.1996.
Artikkeli
suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä
Anneli Räikkälä
Vieraskielisten suomen kielen opetuksessa on käytetty termejä suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä. Kahden …
Suomen kielen lautakunta
Geenit ja kieli
Ulla-Maija Kulonen
Viime aikoina on jälleen käyty vilkasta keskustelua suomalaisten alkuperästä toisaalta genetiikan ja toisaalta kielitieteen näkökulmasta ja pohdittu sitä, millainen painoarvo minkin tieteen tutkimustuloksille tässä suhteessa tulisi antaa. Toisin sanoen: mikä on ihmisen fyysisen perimän suhde hänen puhumaansa kieleen ja ovatko nämä kaksi asiaa ylipäätään toisistaan riippuvaisia. Näitä kysymyksiä pohtii tässä kirjoituksessa Suomen sanojen alkuperä ‑teoksen päätoimittaja dosentti Ulla‑Maija Kulonen.
Artikkeli
Romanikieli on yksi Suomen vähemmistökielistä
Maija Länsimäki
Suomessa on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi. Ruotsi on siis lain mukaan tasavertainen suomen …
Julkaisuja
Nuori etsii tyyliä, mutta kenen ehdoilla?
Anneli Kauppinen
Laila Lehikoinen käsittelee artikkelissaan Miksi ei saisi pärjätä? (Kielikello 2/92) ylioppilasaineiden tyylin rajoja ja tekstilajien …
Keskustelua