Siirry sisältöön

kielenopetus

Miten normikieltä varten annetut suositukset ja ohjeet on tulkittava?

Esko Koivusalo

Mistä käytännön ihmisille syntyy se käsitys, että äidinkielen opetus koulussa on tärkeää? Tämän käsityksen yleisyyttä ei tarvinne kuvailla. Äidinkielen opettamisen tarpeellisuutta eivät tähdennä vain humanistisesti asennoituneet aikaihmiset. Saman asenteen ovat omaksuneet paatuneimmatkin markkinatalouden pyörittäjät.

Artikkeli

Poikkeaako kirjakieli puhutusta arkikielestä liiaksi?

Päivi Rintala

”Suomen kielelle suureks vahingoks kirjotettiin ensimmäiset suomalaiset kirjat tällä kehnommalla Ranta-Suomalaisten kielellä, johon päälle päätteeks tungettiin Ruotsista ja Latinasta liikoja puukstavia, jotka sokaisivat meiän selkeän kielemme. Ja vaikka näitä kirjoja sitten, Esivallan käskein, johonkuhun määrään murteista puhistettiin, niin jäi vielä paljon parantamata. Moni on sen jälkeen, näitä kirjoja seuraten, kirjottanut Suomea samalla tavalla, ja tottunut ei ainoastaan kirjottamaan ja lukemaan toisin, kuin selvät Suomalaiset puhuuvat, mutta myöskin uskomaan että kirjoissa löytyy kaikkiin selvin kieli. Jokainen ymmärtää kuitenkin ettei kielen synty ole kirjoista, mut kirjoin synty kielestä, että sentähen kirjat pitää kielen jälkeen korjattaman, ei kieli kirjoin jälkeen.”

Artikkeli

Mikä kirjakielen normien opettamisessa on vaikeaa?

Marja Parviainen, Vuokko Raivio, Anita Särkkä

Opettajien näkökulman kirjakielen normien opettamiseen toi kolme erityyppisen lukion äidinkielen lehtoria: Savitaipaleen lukion lehtori Marja Parviainen, Helsingissä toimivan Torkkelin kuvataidepainotteisen lukion lehtori Vuokko Raivio ja Jyväskylän yliopiston normaalikoulun lehtori Anita Särkkä.

Artikkeli