Siirry sisältöön

kielenopetus

Lähtökohtana oppimista tukeva arviointi

Leena Nissilä

Opetushallitukselta opas S2-oppilaiden arviointiin.

Julkaisuja

Ukrainalaiset ja ukrainan kieli Suomessa sotavuosina 2022–2023

Maria Frick, Yan Kapranov

Ukrainan kieltä puhuvat ovat nousseet Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen yhdeksi Suomen suurimmista kieliryhmistä. Oulun ja Kiovan yliopistojen laatimalla kyselyllä on kerätty tietoa Suomessa asuvien ja oleskelevien ukrainalaisten kielivalinnoista ja -asenteista sekä heidän mahdollisuuksistaan ylläpitää omaa kieltään kotimaansa ulkopuolella.

Muut kielet

Kielibuustista työkaluja kansainvälisten osaajien kielenoppimiseen

Jepa Viinanen

Erityisesti korkeakoulutettujen osaajien Suomeen houkuttelemiseksi ja maassa pitämiseksi on viime vuosina perustettu monenlaisia hankkeita. Samalla työllistymisen ja kotoutumisen edellytyksenä on alettu yhä laajemmin nähdä myös kotimaisten kielten taito. Ratkaisuja suomen ja ruotsin kielen oppimiseen ja opettamiseen kehitetään nyt Kielibuusti-hankkeessa, jonka tuottamat sisällöt ovat saatavilla samannimisellä verkkosivustolla.

Kielen opetus ja oppiminen

Suomen kielivaranto muutoksessa

Leena Nissilä

Suomessa puhuttavien äidinkielten määrä on lisääntynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä, ja kielet ovat entistä enemmän esillä yhteiskunnassa. Osa kielivarannosta on kuitenkin piilossa. Tarvitaan uudenlaisia keinoja kielten oppimisen ja käytön tukemiseksi, jotta olemassa olevaa kielivarantoa voidaan hyödyntää parhaalla tavalla.

Kielen opetus ja oppiminen

Kielen tulee olla kaikkien saatavilla

May Wikström

”Kielet eivät kilpaile toistensa kanssa.” Kotimaisten kielten keskuksen uusi johtaja Leena Nissilä uskoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa on tilaa eri kielille.

Kieli ja työelämä

Monikielisyys koulussa
yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen

Heini Lehtonen

Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs on niin sanotusti vieraskielinen eli puhuu ensikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tämä tarkoittaa, että kouluikäisistä vähintään joka neljäs puhuu kotona muutakin kuin koulukieltään. Oppilaiden kielitaustan moninaisuus on otettava huomioon myös koulun opetuksessa.

Monikielisyys

Loistava kielemme

Hannu Pirinen

Jokainen suomalainen on törmännyt vieraan kielen opiskelussa kiusalliseen asiaan: sanat kirjoitetaan eri tavoin kuin äännetään. …

Keskustelua

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen

Suomen kielen lautakunnan kannanotto 4.5.2017 Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ehdottaa raportissaan Gaudeamus igitur – …

Suomen kielen lautakunta

”Helppoa ja hauskaa” – suomea Toiston avulla

Riitta Hyvärinen

Syksyllä 2015 Suomessa elettiin aivan uudenlaista todellisuutta. Maahan saapui nopeassa tahdissa tuhansia turvapaikanhakijoita. Tavalliset suomalaiset …

Kielen opetus ja oppiminen

Aikuisten maahanmuuttajien kielenopetuksen laatu on varmistettava

Suomen kielen lautakunta keskusteli syksyllä 2016 maahanmuuttajien kielikoulutuksen järjestämisestä ja julkaisi kannanoton tammikuussa 2017.

Suomen kielen lautakunta