Siirry sisältöön

kielenhuolto

Kielimiehiltä kieli pois? Eräs 60-luvun polemiikki

Päivi Rintala

Pohjoismaiden kielilautakuntien viimesyksyisen kokouksen teema oli kaunokirjallisuuden kieli. Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja apulaisprofessori Päivi Rintala käsitteli omassa esitelmässään Suomessa 1960-luvulla käytyä kielikeskustelua, jonka johtohahmo oli runoilija Pentti Saarikoski.

Yleiskieli ja puhekieli

Menneiltä vuosilta

Anneli Räikkälä

Kielitoimiston perustamisesta on tämän vuoden alussa kulunut viisikymmentä vuotta. Historiansa aikana toimisto on kokenut monta vaihetta. Nykyään se kuuluu Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen, sen kielenhuolto-osastoon. Seuraavassa osaston esimies Anneli Räikkälä kertoo kielitoimiston vaiheista ja toiminnasta.

Kielenhuollon periaatteet ja historia

Kansa kielen asialla

Taru Kolehmainen

Kielitoimistossa on alusta lähtien koottu kieltä koskevia lehtileikkeitä. Tutkija Taru Kolehmainen on selaillut ensimmäisiä leikekirjoja ja seurannut, millaiset kielikysymykset ovat innoittaneet lehti- ja etenkin yleisönosastokirjoittajia osallistumaan yhteisen kielemme huoltoon. Välillä hyvin kiivaaksikin leimahtanut keskustelu pakotti kielenhuollon etsimään suuntaansa.

Kielenhuollon periaatteet ja historia

Kielenhuolto ja kielellinen seksismi. Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja?

Ulla Tiililä

Euroopan neuvoston suosituksen mukaan sen jäsenvaltioiden pitäisi edistää sellaisen kielen käyttöä, joka parantaa miesten ja …

Tunteet ja asenteet

Suomen kielen lautakunnan rooli kielenhuollossa

Päivi Rintala

Suomen kielen lautakunta on nykyisen muotoisena ollut olemassa yhtä kauan kuin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, siis …

Suomen kielen lautakunta

Omin sanoin

Anneli Räikkälä

Tämän lehden kannessa sanotaan Kielikellon olevan kielenhuollon tiedotuslehti. Mitä muita väyliä kielenhuollon käytössä on? Perustan …

Sanakirjat ja sanastot

Kielenhuollon tehtävät nykyhetkellä

Osmo Ikola

Kielenhuollon periaatteista ja tehtävistä keskustellaan ja on syytä keskustella, onhan kysymyksessä yhteinen kielemme. Tässä kirjoituksessa asiaa pohtii Turun yliopiston suomen kielen emeritusprofessori Osmo Ikola, joka on käsitellyt kielenhuoltokysymyksiä paitsi työssään ja julkaisuissaan myös toimiessaan suomen kielen lautakunnan jäsenenä vuodesta 1969 alkaen sekä lautakunnan puheenjohtajana 1980–88. Kirjoitus perustuu esitelmään, joka pidettiin suomen kielen lautakunnan nykyisen puheenjohtajan apulaisprofessori Päivi Rintalan 60-vuotissymposiumissa 10.6.1994.

Kielenhuollon periaatteet ja historia

Keskusteluja suomen kielen tulevaisuudesta

Pääkysymys on se, vaikuttaako Euroopan yhdentyminen kansalliskielten asemaan, mitä kanavia myöten, millä tavalla, mitä seurauksia …

Artikkeli

Sata vuotta Martti Rapolan syntymästä

Maija Länsimäki

Marraskuun 10. päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta suomen kielen professorin akateemikko Martti Rapolan syntymästä. Ensi …

Artikkeli

Viron erikoiskielten huolto

Tiiu Erelt

Virolainen kielenhuoltaja Tiiu Erelt kirjoitti Kielikellossa 1/1989 viron kielen ohjailusta, sen kehityksestä ja nykytilanteesta. Tiiu Erelt on ollut aktiivisesti mukana myös viron termityössä, luomassa ja koordinoimassa erikoiskielten sanastoa. Hän kuvaa tässä kirjoituksessaan viron kielen ammattikielilautakuntien työtä.

Artikkeli