kielenhuolto
Kielisota Unkarissa
Petteri Laihonen
Unkarilaiset kielenhuoltajat ja kielentutkijat ovat ajautuneet kiistaan uudesta kielilaista. Vastakkain ovat jyrkkälinjaiset kielenhuoltajat ja kielenkäytön ohjailua tiukasti vastustavat modernit kielentutkijat. Kielenhuolto – sen määritelmä, kohde, toimijat ja käytäntö – riippuu kulloisestakin ajankohdasta, sen arvoista ja ihanteista. Tämän lisäksi kielenhuolto on erilaista eri kulttuureissa ja maissa sekä suhtautuminen siihen vaihtelee samoin.
Muut kielet
Mitä kielenhuoltaja tekee?
Sari Maamies
Kielenhuoltajan toimenkuvaa ei ulkopuolisen ole helppo hahmottaa. Kielitoimisto saa joskus moitteita siitä, ettei se puutu …
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Jos kautta-sanaa ei olisi?
Raija Lehtinen
Pientä sanaa ”kautta” käytetään usein lauserakenteissa, joissa jokin muu ilmaus olisi selvempi. Aihetta tarkastelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan äidinkielen lehtori Raija Lehtinen.
Rakenteet
Kotus täyttää vuosia
Riitta Eronen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus täyttää maaliskuussa kaksikymmentäviisi vuotta. Useimmat sen toiminnoista ovat kuitenkin paljon …
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Sinut korkojen kanssa – kielenhuoltajana Suomen Pankissa
Riitta Hyvärinen
Suomen Pankin kielenhuoltaja Kaisa Paasovaara ei työkseen tutki seteleitä luupilla tai istu holvissa lukkojen takana. …
Kieli ja työelämä
Oikeakielisyydestä kielenhuoltoon
Päivi Rintala
1800-luvulla ei kehitetty vain sanastoa, vaan myös oikeinkirjoitusta ja kirjoitetun kielen kieliopillista rakennetta kehitettiin tietoisesti – periaatteista keskustellen ja kiistellenkin. Tuolloin alkanut työ jatkuu edelleen. Kielenhuolto on kehittynyt järjestelmälliseksi, organisoiduksi toiminnaksi, mutta keskustelu ohjailuperiaatteista ei ole käynyt turhaksi. Kielen ja yhteiskunnan kehittyessä myös kielen ohjailun painopisteet muuttuvat.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Abckiriasta almanakkaan: kirjoitetun suomen alkuvuosisadat
Riitta Palkki
Myös kirjoitettuun kielimuotoon kuuluu muutos, tietoisesti ohjattu tai vähitellen itsestään tapahtuva. Ensimmäisten kielenhuoltajien työn tulokset näkyvät 1500–1700-luvulla julkaistuissa teksteissä, joista tärkein oli Raamattu. Tietoinen ohjailu ei kohdistunut vain ortografiaan vaan myös muoto- ja lauserakenteisiin ja sanastoon. Nykyisen kirjakielemme ydin luotiin noina ensimmäisinä kirjoitetun suomen vuosisatoina.
Vanha kirjakieli
Saamelaiskielistä ja niiden huollosta
Samuli Aikio
Useimmat suomalaiset tietävät häpeällisen vähän maamme pohjoisimmasta kielivähemmistöstä saamelaisista ja heidän kielestään tai oikeammin kielistään. Pohjoiskalotin alueella nimittäin puhutaan yhdeksää eri saamelaiskieltä, joiden erot ovat niin suuret, että puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Näistä kielistä ja saamelaiskulttuurista tarvitaan tietoa asiallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Saamelaiskieliä ja niiden huoltoa esittelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ”Utsjoen-osaston” ainoa työntekijä Samuli Aikio.
Vähemmistökielet
Tekstinhuollon tuolla puolen – kommentteja ja kysymyksiä kielenohjailusta
Vesa Heikkinen
Pääkirjoitusten ideologisista merkityksistä väitellyt Vesa Heikkinen esittelee seuraavassa tutkimuksensa tuloksia ja pohtii, miten lingvististä tekstintutkimusta olisi mahdollista soveltaa kielenohjailussa, esimerkiksi mediatekstien huollossa. Kirjoitus on samalla kommentti kielenohjailun perusteista ja mahdollisuuksista käytävään keskusteluun.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kolmekymppinen!
Sari Maamies
Hyvä lukija, kädessäsi on kolmikymmenvuotias Kielikello. Sankarimme syntymää ei juhlittu suurieleisesti, vaan tapahtuma kuitattiin koruttomasti …
Toimitukselta