kielenhuollon historiaa
Nominatiivi vai genetiivi yhdyssanan alussa?
Taru Kolehmainen
Vaikeimpia kysymyksiä läpi kielenhuollon historian on ollut yhdyssanan alkuosan eli määriteosan sijamuoto: milloin se on nominatiivissa (tekijäoikeus), milloin taas genetiivissä (tekijänoikeus)? Asiasta on jopa käyty ns. kielioppaiden sotaa.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Teitittelyn pitkä historia
Taru Kolehmainen
Toista ihmistä voi puhutella sinutellen, teititellen tai, niin kuin aikanaan on tehty, kolmatta persoonaa käyttäen. Puhuttelu ei ole aina ennenkään ollut vain lauseopillinen vaan myös yhteiskunnallinen kysymys.
Kieli käytössä
Oikeakielisyyttä ja kielenhuoltoa
Taru Kolehmainen
Sana kielenhuolto alkoi vakiintua käyttöön vasta 1950-luvulta alkaen. Sitä edelsivät sanat oikeakielisyys, kielenpuhdistus ja kielenvaalinta. Termien historia kertoo myös toiminnan sisällön vähittäisestä muuttumisesta.
Kieli yhteiskunnassa
Yhdysmerkin käytön ja paikannimien oikeinkirjoituksen vaiheita
Taru Kolehmainen
Yhdysmerkin käytön nykyiset säännöt vakiintuivat jo melko varhain. Pitempään horjuntaa on ollut yhdessä yhdyssanojen erityisryhmässä, paikannimissä.
Kieli yhteiskunnassa
Allan Saratien unohdettu kieliopas
Taru Kolehmainen
Kielenkäytön oppaita kaivattiin jo 1800-luvulla vakiintumassa olleen kirjakielen käytön avuksi. Oppaita julkaistiinkin sitten peräjälkeen kaksi: Knut Cannelinin ja Allan Saratien oppaat. Näistä Saratien teos on jäänyt melko tuntemattomaksi.
Kieli yhteiskunnassa
Ensimmäinen kielilautakunta
Taru Kolehmainen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta (1868–1873) on ensimmäinen organisaatio, jossa tehtiin kielenkäyttöä koskevia päätöksiä kollektiivisesti. Siellä käsiteltiin toki muitakin kieliasioita, mutta tässä artikkelissa näkökulmana on kielenhuolto.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Pipliasuomesta yleissuomeen
Taru Kolehmainen
Suomen kirjakielen historiassa on kaksi kielipoliittisesti tärkeää vaihetta: Ensimmäinen on uskonpuhdistus, jonka vaikutuksesta kirjakieli luotiin, lähinnä kirkon tarpeisiin. Toinen on kansallisen heräämisen vaihe, jolloin kirjakieltä ryhdyttiin määrätietoisesti kehittämään sivistyksen välineeksi ja hallinnon kieleksi.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Haltija vai haltia?
Taru Kolehmainen
Mytologista olentoa tarkoittavan haltija-sanan oikeinkirjoitus mietityttää kielenkäyttäjiä. Monen mielestä sana pitäisi kirjoittaa ilman j:tä erotukseksi vaikkapa asunnon haltijasta.
Kieli yhteiskunnassa
Kielenhuoltoa svetisismien varjossa
Taru Kolehmainen
E. A. Saarimaan opas Huonoa ja hyvää suomea ilmestyi 1930, aikana, jolloin kieli kytkettiin tiukasti mukaan suomalaisuuden rakentamiseen. Ajan hengen mukaisesti kielenhuolto oli paljolti uhkaavien vierasperäisyyksien torjuntaa.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Lyhenteiden loppupiste
Taru Kolehmainen
Pisteen käyttö lyhenteen lopussa tuntuu pieneltä asialta, mutta onpa siihen joskus puuttunut valtiovaltakin.
Kieli yhteiskunnassa