Siirry sisältöön

kielenhuollon historiaa

Vihkosesta verkkolehdeksi

Sari Maamies

Kielikello uudistuu vuoden 2024 alussa. Uudistus ei suinkaan ole sen historian ensimmäinen, onhan lehti ehtinyt ilmestyä jo vuodesta 1968 lähtien.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Tähdenvälejä ja kohokohtia Kielitoimiston vuosikymmeniltä

Riitta Korhonen, Aino Piehl

Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Kielitoimisto avasi ovensa. Tuosta voi laskea järjestäytyneen kielenhuoltotyön alkaneen. Tässä jutussa esitellään muutamia poimintoja ja välähdyksiä Kielitoimiston vaiheikkaalta taipaleelta. Mitä, milloin, miksi – ja kuinka sitten kävikään? Puhelinneuvontakin on luupin alla.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Sanoin saavutettu: korvikkeista kasinotalouteen

Suvi Syrjänen

Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla julkaistava kokonaisuus ”Sanoin saavutettu – satavuotias Suomi” on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Kokonaisuudessa luodaan katsaus itsenäisyyden aikaan kielen näkökulmasta vuosikymmen kerrallaan.

Sanat

Sanoin saavutettu: Heteka ja muita 1930-luvun ilmiöitä

Suvi Syrjänen

Kielikellon edellisessä numerossa esittelimme Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla julkaistavan Sanoin saavutettu -aineiston sisältöjä Suomen itsenäisyyden ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Tällä kertaa vuorossa on 1930-luku.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Sanoin saavutettu: Suomen itsenäisyyden juhlavuosi Kotuksen verkkosivuilla

Riitta Eronen

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi Kotuksen verkkosivuille on koottu runsaasti aineistoa otsikolla ”Sanoin saavutettu”. Sivuilla käydään läpi itsenäisyyden vuosikymmenet kielen, kirjoitusten ja puheiden näkökulmasta. Sivusto on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kotimaisten kielten keskus täyttää 40 vuotta

Pirkko Nuolijärvi

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 1976. Neljän vuosikymmenen varrella moni asia ‒ nimikin ‒ on muuttunut, mutta Kotus elää ja toimii edelleen aktiivisesti suomen ja ruotsin kielen parissa kaikenkielisten suomalaisten hyödyksi.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Seikkailuja kielenhuollon historiaan

Riitta Eronen

Kielikellon lukijat tuntevat Taru Kolehmaisen, jonka kielenhuollon historiaa käsittelevä kirjoitussarja on ilmestynyt lehdessä vuodesta 2007 alkaen. Kirjoitusten yhteydessä on kerrottu, että kirjoittaja valmistelee aiheesta kirjaa. Nyt tuo kirja on valmis, ja kirjoittajalla on aikaa vastata muutamaan sitä koskevaan kysymykseen.

Julkaisuja

Eläköityä ja muita ongelmasanoja

Taru Kolehmainen

Taru Kolehmainen on ollut kielenhuollon näköalapaikalla neljäkymmentä vuotta. Hän tarkastelee tuona aikana tapahtunutta kielenhuollon muutosta yhdestä konkreettisesta näkökulmasta: miten eräät kielenhuollossa vuosikymmeniä kaihertaneet sanat ovat muuttuneet salonkikelpoisiksi.

Taivutus ja johtaminen

Kielivaliokunnan ensimmäisenä työnä vierassanat

Taru Kolehmainen

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunta perustettiin vuonna 1928. Sen ensimmäisiä tehtäviä oli vierassanojen oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen. Asia nostatti kiihkeitä tunteita.

Kieli yhteiskunnassa

Kapulakieltä ja lampaanlatinaa

Taru Kolehmainen

Kapulakieli tarkoittaa etenkin vaikeaselkoista virkakieltä, mutta sillä on ollut muitakin merkityksiä. Milloin kapulakieli-sana on  tullut kieleen? Entä miksi sanassa on juuri kapula?

Sanat