kielenhuollon historiaa
Vihkosesta verkkolehdeksi
Sari Maamies
Kielikello uudistuu vuoden 2024 alussa. Uudistus ei suinkaan ole sen historian ensimmäinen, onhan lehti ehtinyt ilmestyä jo vuodesta 1968 lähtien.
Kieli yhteiskunnassa
Tähdenvälejä ja kohokohtia Kielitoimiston vuosikymmeniltä
Riitta Korhonen, Aino Piehl
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Kielitoimisto avasi ovensa. Tuosta voi laskea järjestäytyneen kielenhuoltotyön alkaneen. Tässä jutussa esitellään muutamia poimintoja ja välähdyksiä Kielitoimiston vaiheikkaalta taipaleelta. Mitä, milloin, miksi – ja kuinka sitten kävikään? Puhelinneuvontakin on luupin alla.
Kieli yhteiskunnassa
Sanoin saavutettu: korvikkeista kasinotalouteen
Suvi Syrjänen
Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla julkaistava kokonaisuus ”Sanoin saavutettu – satavuotias Suomi” on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Kokonaisuudessa luodaan katsaus itsenäisyyden aikaan kielen näkökulmasta vuosikymmen kerrallaan.
Sanat
Sanoin saavutettu: Heteka ja muita 1930-luvun ilmiöitä
Suvi Syrjänen
Kielikellon edellisessä numerossa esittelimme Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla julkaistavan Sanoin saavutettu -aineiston sisältöjä Suomen itsenäisyyden ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Tällä kertaa vuorossa on 1930-luku.
Kieli yhteiskunnassa
Sanoin saavutettu: Suomen itsenäisyyden juhlavuosi Kotuksen verkkosivuilla
Riitta Eronen
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi Kotuksen verkkosivuille on koottu runsaasti aineistoa otsikolla ”Sanoin saavutettu”. Sivuilla käydään läpi itsenäisyyden vuosikymmenet kielen, kirjoitusten ja puheiden näkökulmasta. Sivusto on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.
Kieli yhteiskunnassa
Kotimaisten kielten keskus täyttää 40 vuotta
Pirkko Nuolijärvi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 1976. Neljän vuosikymmenen varrella moni asia ‒ nimikin ‒ on muuttunut, mutta Kotus elää ja toimii edelleen aktiivisesti suomen ja ruotsin kielen parissa kaikenkielisten suomalaisten hyödyksi.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Seikkailuja kielenhuollon historiaan
Riitta Eronen
Kielikellon lukijat tuntevat Taru Kolehmaisen, jonka kielenhuollon historiaa käsittelevä kirjoitussarja on ilmestynyt lehdessä vuodesta 2007 alkaen. Kirjoitusten yhteydessä on kerrottu, että kirjoittaja valmistelee aiheesta kirjaa. Nyt tuo kirja on valmis, ja kirjoittajalla on aikaa vastata muutamaan sitä koskevaan kysymykseen.
Kieli yhteiskunnassa
Eläköityä ja muita ongelmasanoja
Taru Kolehmainen
Taru Kolehmainen on ollut kielenhuollon näköalapaikalla neljäkymmentä vuotta. Hän tarkastelee tuona aikana tapahtunutta kielenhuollon muutosta yhdestä konkreettisesta näkökulmasta: miten eräät kielenhuollossa vuosikymmeniä kaihertaneet sanat ovat muuttuneet salonkikelpoisiksi.
Taivutus ja johtaminen
Kielivaliokunnan ensimmäisenä työnä vierassanat
Taru Kolehmainen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunta perustettiin vuonna 1928. Sen ensimmäisiä tehtäviä oli vierassanojen oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen. Asia nostatti kiihkeitä tunteita.
Kieli yhteiskunnassa
Kapulakieltä ja lampaanlatinaa
Taru Kolehmainen
Kapulakieli tarkoittaa etenkin vaikeaselkoista virkakieltä, mutta sillä on ollut muitakin merkityksiä. Milloin kapulakieli-sana on tullut kieleen? Entä miksi sanassa on juuri kapula?
Sanat