kielellä leikkiminen
Haarasoipio vielä kerran
Kalevi Koukkunen
Helsingin Sanomien legendaarisen pilapiirtäjän Karin eli Kari Suomalaisen (1920–1999) tunnetuimpia piirroksia on se, jossa hän …
Sanojen taustaa

Naisellista ja miehekästä
Sari Maamies
Yleiskielessä käytetään johdoksia naisellinen ja miehekäs, mutta aivan mahdollisia muodosteita olisivat myös naisekas ja miehellinen.
Taivutus ja johtaminen

Suomen kielen ylin taso: palindromi
Maisteri Simo Frangén
”Saippuakauppias” lienee yleisesti tunnetuimpia suomenkielisiä palindromeja: se on kirjainjono, jonka merkitys on etu- ja takaperin sama. Palindromien laatiminen on vaativaa, mutta suomen kieli tarjoaa rakenteensa vuoksi hyvät mahdollisuudet pitkiinkin palindromeihin, jopa palindromirunouteen.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Tsunami vesilasissa
leikittelyä sanonnoilla
Tarja Riitta Heinonen
Kielellä leikittely pitää kielen ja mielen virkeänä. Antoisa aines leikilliseen vääntelyyn ovat erilaiset sanonnat ja lentävät lauseet, joita muuntelemalla syntyy parhaimmillaan tekstiä hauskasti elävöittävää kieltä.
Sanonnat ja fraasit
Saako olla ironiaa?
Toini Rahtu
Ironialla ilmaistaan jotain kielteistä, mutta kätketysti ja monimielisesti, ja siksi sen tulkinta ei aina ole helppoa. Käsitykset ironianviljelyn sopivuudesta erilaisiin tilanteisiin ja rooleihin kietoutuvat monenlaisiin käytösnormeihin ja kielellisiin odotuksiin.
Merkitys
Riimislangia suomeksi
Ninni Lehtniemi
– Voi jokusen jaska! Mä oon hävittäny mun sami kapaset! – Ihan anssi kelasti vaan …
Murteet ja slangi
Leikkivä kieli
Riitta Eronen
Kieli on ihmeellinen instrumentti – onhan se paitsi tiedon myös mitä erilaisimpien tunteiden välittäjä. Kielellä …
Toimitukselta
”Sanasuosituksia”
Matti Punttila
Kielitoimistolla on erikoinen asema suomalaisten ajatusmaailmassa: sitä kunnioitetaan, mutta samalla sen asiantuntemusta halutaan epäillä.
Uudissanat
Tea taas utala. Sanaristikkosanoja
Maija Länsimäki
Mitä ovat amia, etui, lues, sial ja tii? Entä Assen, Kisil, Luna, Seem ja Talita? Ainakaan kaikki eivät taida kuulostaa kovin tutuilta, jos ei satu olemaan jonkin erikoisalan asiantuntija – tai intohimoinen sanaristikkojen ratkoja.
Sanat
Olli kielenhuoltajana
Taru Kolehmainen
Nimimerkki Olli eli Väinö Nuorteva (1889–1967) oli aikoinaan hyvin tunnettu pakinoitsija Suomessa. Olli otti myös kantaa moniin kielikysymyksiin. Millainen kuva hänen kielenlaadustaan rakentuu pakinoiden perusteella?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli