Siirry sisältöön

kielellä leikkiminen

Haarasoipio vielä kerran

Kalevi Koukkunen

Helsingin Sanomien legendaarisen pilapiirtäjän Karin eli Kari Suomalaisen (1920–1999) tunnetuimpia piirroksia on se, jossa hän …

Sanojen taustaa

"Kielitoimiston huomioon" Ylempi rivi: Niistävä ihminen, jonka alla lukee "Nenäliina on liian suora käännös 'nästyykistä', ehdotamme tilalle sanaa nenästin!" Kuljettaja ja henkilöauto, jonka alla lukee "Auto on vierasperäinen sana. Miksei vaikkapa meniö (esim. 'hän tuli meniöllä')". Linja-auto, joka on täynnä ihmisiä ja jonka alla lukee "'Linja' ei myöskään ole alkuperäistä suomea. Linja-auto olisi siis kimppameniö. Ja kaupunkibussi lyhyesti ja ytimekkäästi täpö". Alempi rivi: Pystynaulakko, jossa on kolme silinteriä ja jonka alla lukee "Politiikka: kekkoilu" ja "Ulkopolitiikka: kekkalointi". Erilleen rajattu ruutu kolmesta soittimesta: "Entä miksei Kielitoimisto ole hyväksynyt teekkarien jo pari vuosikymmentä sitten ehdottamia soitinnimen suomennoksia – – Kontrabasso: jättisahio. Klarinetti: moniläpiö. Sello: haarasoipio." Ruudussa myös kolme hahmoa soittamassa mainittuja soittimia.

Naisellista ja miehekästä

Sari Maamies

Yleiskielessä käytetään johdoksia naisellinen ja miehekäs, mutta aivan mahdollisia muodosteita olisivat myös naisekas ja miehellinen. ​​​​​​​

Taivutus ja johtaminen

Vaatteita kuivumassa pyykkinaruilla Istanbulissa kahden talon välissä.

Suomen kielen ylin taso: palindromi

Maisteri Simo Frangén

”Saippuakauppias” lienee yleisesti tunnetuimpia suomenkielisiä palindromeja: se on kirjainjono, jonka merkitys on etu- ja takaperin sama. Palindromien laatiminen on vaativaa, mutta suomen kieli tarjoaa rakenteensa vuoksi hyvät mahdollisuudet pitkiinkin palindromeihin, jopa palindromirunouteen.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Tsunami vesilasissa
leikittelyä sanonnoilla

Tarja Riitta Heinonen

Kielellä leikittely pitää kielen ja mielen virkeänä. Antoisa aines leikilliseen vääntelyyn ovat erilaiset sanonnat ja lentävät lauseet, joita muuntelemalla syntyy parhaimmillaan tekstiä hauskasti elävöittävää kieltä.

Sanonnat ja fraasit

Virasto leikkii kielellä

Salli Kankaanpää

Hallintolain 9. pykälässä säädetään hallinnon kielenkäytöstä: ”Viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.” Kaikki monitulkintaisuus ei kuitenkaan ole vastoin lain henkeä, vaan hallinnonkin teksteissä voi joskus leikitellä kielellä.

Virka- ja lakikieli

Sananparsien uuskäyttöä

Matti Punttila

Suomesta on pantu muistiin suunnaton määrä sananlaskuja ja puheenparsia, erilaisia kiteytyneitä sanontoja, fraaseja. Ne kuuluvat …

Sanonnat ja fraasit

Anagrammi, palindromi ja sananmuunnos

Heikki Hurtta

Sanoilla, lauseilla, muodoilla ja merkityksillä leikkiminen on yhteistä eri aikakausille ja eri kielille. Tässäpä ohjeet muutamaan klassiseen kielipeliin.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Röllintöllistä Aamuaurinkoon. Joensuulaisten asunto-osakeyhtiöiden nimiä

Anne-Maria Nupponen

Kaupunki kukkii kerrostaloja: nimeämätöntä massaako? Ei suinkaan, sillä monet kerrostalot ovat oma asunto-osakeyhtiönsä, jolla on nimi. Esimerkiksi Joensuun Louhelassa kuntolenkillä pistäytyvä voi juosta Sepänsoihdun ja Kalevankaaren ohi, nähdä Länsikajon ja pysähtyä Neliapilan eteen vetämään henkeä.

Tuote- ja yritysnimet

Saako olla ironiaa?

Toini Rahtu

Ironialla ilmaistaan jotain kielteistä, mutta kätketysti ja monimielisesti, ja siksi sen tulkinta ei aina ole helppoa. Käsitykset ironianviljelyn sopivuudesta erilaisiin tilanteisiin ja rooleihin kietoutuvat monenlaisiin käytösnormeihin ja kielellisiin odotuksiin.

Merkitys

Riimislangia suomeksi

Ninni Lehtniemi

– Voi jokusen jaska! Mä oon hävittäny mun sami kapaset! – Ihan anssi kelasti vaan …

Murteet ja slangi