Siirry sisältöön

kasvien nimet

Oikeen tuhti pappi ja häjyn näkööne

Minna Salonen

Entisajan kyläyhteisöissä pappi on ollut huomattava hahmo. Suomen murteiden sana-arkiston tiedot pappi-sanasta ja papin-alkuisista yhdyssanoista kertovat omaa tarinaansa siitä, millaista seurakuntalaisten ja papin yhteiselo on ollut ja millaisia mielikuvia ammattiin on liitetty.

Murteet ja slangi

Suomen historiallinen kuvasto -sarjan opetustaulu "Piispa Gezeliuksen kinkerit". Iso tupa, jossa pappi pitää kinkereitä. Piispa istuu kunniapaikalla taaempana.

Korreet jorriinit

Riikka Tervonen

Syyskesällä hehkuvilla daalioilla on monta väriä, muotoa ja nimitystä. Murteissa kukoistaa joriini-nimi eri asuineen.

Murteet ja slangi

Etualalla viininpunainen daalia, taustalla keltaisia.

Monenlaisia madonlakkeja

Heikki Hurtta

Kysymys Mikä on madonlakki? Vastaus Madonlakit ovat sieniä. Madonlakki ei ole minkään yksittäisen sienilajin nimitys, …

Murteet ja slangi

Metsää kuvattuna maan tasalta, etualalla yksi sieni.

Muistetaan muikkuja

Kirsti Aapala

Muikku on tärkeä ja arvostettu ruokakala, jolle on aikojen kuluessa kehittynyt useita eri nimityksiä. Järvien ja meren lisäksi muikeita muikkuja voi löytää myös kuivalta maalta.

Murteet ja slangi

Luontoa tutkimassa

Sari Maamies

Suomen murteiden sanakirjan sana-artikkelissa hän on kymmenen merkitysryhmää, jotka kuvaavat tämän pronominin erilaisia käyttötapoja. Sanakirjasta …

Toimitukselta

Kukkivat paikannimet

Tiina Manni-Lindqvist

Kanervakylät sijaitsevat kangasmailla ja Kulleripellon kosteassa maassa kasvaa kulleroita. Millaisia ovat kasvin nimen sisältävät paikannimet ja mitä nimet kertovat kohteistaan? Nimen tausta ei aina ole se, miltä se pinnalta katsoen näyttää.

Paikannimet

Palsameista anopinkieliin
huonekasvien nimien kertomaa

Kirsti Aapala

Monien huonekasvien nimet ovat lainatavaraa, ja nimeämisperiaatteena on käytetty niin paikannimiä, historiallisia henkilöitä kuin vaikkapa kasvin ulkonäköä tai kasvutapaakin. Kasvien suomenkielinen nimistö vakiintui 1900-luvun mittaan.

Sanojen taustaa

Punakukkainen kliivia ruukussaan.

Ruusu ei ole aina ruusu

Kirsti Aapala

Alppiruusu, jouluruusu, salkoruusu ja moni muu kasvi on aikanaan nimetty ruusuksi, vaikka kasvitieteellisesti ne eivät ole ruusuja. Nimeämisen perusteeksi on riittänyt, että kukka on näyttävä tai tuoksu hurmaava.

Sanojen taustaa

Hiirenhännästä sammaltähteen
kansanomaisia kasvien nimiä

Merja Leppälahti

Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.

Kasvi- ja eläinlajien nimitykset

Siili ja kullero – Viron tuomisiako?

Kirsti Aapala

”Vuoden 1916 kesäkuun 16 päivän aamuna tehtiin kauhea löytö eräässä Vladimirinkadun [nykyisen Kalevankadun] varrella olevassa …

Sanojen taustaa