Siirry sisältöön

kaavanimet

Tasapainoilua nimistönsuunnittelussa: myyviä mielikuvia vai ajattomia periaatteita?

Mikko Sandström

Nimistönsuunnittelijan työhön vaikuttavat niin kunnan viranomaiset ja päättäjät kuin asukkaatkin. Huomioon on otettava myös suunniteltava alue. Nimistönsuunnittelun yleisperiaatteita ei aina voida tai haluta noudattaa.

Nimet

Muistonimien suunnittelu 2000-luvulla

Laura Ukskoski

Mathilda Wreden kuja, Tom of Finlandin aukio ja Essonpuisto ovat kaikki 2000-luvun Suomessa suunniteltuja kaavanimiä. Niiden ensisijaisena tehtävänä on yksilöidä tarkoitteensa ja helpottaa paikkojen löytämistä, mutta sen lisäksi nämä nimet toimivat muistomerkkeinä ja yhteiskunnallisina kannanottoina.

Nimet

Nimistökonsulttina kaupunkisuunnitteluvirastolle
Selvitys Malmin lentokentän ympäristön vanhoista nimistä

Petra Saarnisto

Helsingin Malmin lentokentän alueelle ja sen ympäristöön suunnitellaan uutta asuinaluetta. Vaikka suunnitelman toteutuminen on vielä …

Paikannimet

Nimistönsuunnittelun perusasioita

Ulla Onkamo

Nimistönsuunnittelijan työhön kuuluu nimien ja niiden mahdollisten käännösvastineiden kieliasun tarkistus ja nimeämisperusteiden tallennus. Suunnittelussa pitää ottaa huomioon myös ympäristö ja alueen liikennejärjestelyt.

Nimet

Katu vai tie?

Sami Suviranta

Tavallisimmat suomalaisen kadunnimen loppuosat ovat tie, katu ja kuja. Ne sopivat monenlaisiin paikkoihin, mutta niilläkin …

Nimistönsuunnittelu ja -huolto

Jätkäsaarenlaituri ja Kuninkaanhaanaukio
kaavanimien oikeinkirjoituksesta

Minna Salonen

Asemakaavaan sisältyvien nimien (= kaavanimien) kirjoitusasuissa on vaihtelua. Tärkeää olisi, että kunnissa huolehdittaisiin siitä, että kaavanimet kirjoitetaan koko maassa yhtenäisellä tavalla. Niiden oikeinkirjoitukseen on olemassa selkeät ohjeet.

Nimistönsuunnittelu ja -huolto

Polku, solmu ja silta tarvitsevat nimensä

Sami Suviranta

Lähiympäristössämme on monenlaisia paikkoja, joista puhumiseen tarvitsemme nimiä. Nimistönsuunnittelu palvelee näitä asukkaitten tarpeita. Nimiä annetaan paitsi asuinalueille, kaduille ja puistoille myös muun muassa silloille, alikuluille ja pallo- ja leikkikentille. Jotta asukkaat voivat ottaa suunnitellun nimen myös käyttöönsä, tarvitaan kilpiä, karttoja ja tiedotusta.

Nimistönsuunnittelu ja -huolto

Aleksis Kiven kadulta Pikku Huopalahteen

Tiina Manni-Lindqvist

Paikannimien oikeinkirjoituksesta on olemassa vakiintuneet säännöt. Oikein kirjoitetut nimet vakiinnuttavat suositettavaa kirjoitusasua ja vähentävät nimien käyttöä hankaloittavaa vaihtelua.

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Miljoonat ulkomaiset paikannimet. ”… olen käännynnä Pittsiissä, Lousiissa, Rätulaatsissa, Miamissa …”

Eeva Maria Närhi

Ulkomaisten paikannimien käyttö suomen kielessä on ongelmallista muillekin kuin Lännen lokarille. Vaikeaa se on muissakin …

Artikkeli

Kaavanimien oikeinkirjoituksesta

Aino Sinisalo

Kaavanimet ovat asemakaavoitetun alueen nimiä. Ne kirjoitetaan samojen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan kuin muut paikannimet. Kaavanimistön kirjoitusasuissa vallitsee valitettavan suuri kirjavuus, jopa yhden kaupungin nimistössä, saati sitten eri kaupunkien nimien kesken. Syynä lienee osaksi se, että ensimmäisiä nimiä annettaessa eivät oikeinkirjoitusperiaatteet ole olleet vielä täysin vakiintuneet eivätkä näin ollen nimenantajien tiedossa. Kun kaupunki on kasvanut ja uusille asuma-alueille on ollut luotava uutta nimistöä, näitä annettuja nimiä on kirjoitettu vallitsevien sääntöjen mukaan, mutta vanhojen nimien kirjoitusasuja ei ole voitu samalla korjata, koska nimet ovat kaavan osa ja nimien korjaukset merkitsisivät kaavan muutosta. Vasta kun asemakaavaa on muusta syystä muutettu, on vanhoja nimistön oikeinkirjoitusvirheitä pyritty samalla korjaamaan.

Artikkeli