kääntäminen
”Selkeyttä vain” – EU-kieleen
Aino Piehl
Euroopan unionissa on viime vuosina ryhdytty useaankin hankkeeseen, joilla yritetään parantaa hallinnon kielenkäyttöä ja tehdä teksteistä kiinnostavampia ja ymmärrettävämpiä. Syynä on sekä halu tehostaa EU:n toimintaa että tarve saada suuret kansalaisjoukot suhtautumaan siihen entistä myönteisemmin.
Virka- ja lakikieli
Suomentaja retkellä kieleen
Riitta Eronen
Englantilaisen J. K. Rowlingin Harry Potterista kertovat kirjat yhdistävät niin isoja kuin pieniäkin lukijoita eri puolilla maailmaa. Suomalaiset ovat päässeet Harryn kanssa Tylypahkan velhokouluun suomentaja Jaana Kaparin välityksellä. Kielikello kysyi häneltä, millaista työtä kääntäminen on.
Kieli ja työelämä
Aku Ankassa puhutaan harkitun hulvattomasti
Riitta Hyvärinen
Aku Ankka on sarjakuvalehti, jota ainakin Suomessa monet aikuisetkin lukevat. Yhtenä syynä kiinnostavuuteen on kieli – lehden toimituksessa kiinnitetäänkin siihen erityistä huomiota.
Kieli ja työelämä
Englanti tunkee oikeinkirjoitukseenkin
Lauri Attila, Sari Maamies
Kysymys: Minua, kuten varmasti monia muitakin, on kiusannut jo pitkään englanninkielisten sanontojen kritiikitön käyttö suomen …
Kysyttyä
Kielellinen demokratia, kielelliset asenteet ja kielenhuolto
Jaakko Anhava
Englannin kielen vaikutus suomeen ei rajoitu vain sanastoon, vaan yhä tavallisempia ovat myös fraasien ja lauseopillisien rakenteiden kirjaimelliset käännökset, joiden ymmärtäminen edellyttää usein lähtökielen tuntemusta. ”Miten kehittää sellaista kielellistä valveutuneisuutta, että edes haluttaisiin, saati osattaisiin pohtia, ilmaiseeko suomi asiat kenties toisin kuin englanti?” kysyy Jaakko Anhava. Valveutuneisuuden puutteen lisäksi ongelmana ovat omaa kieltä väheksyvät asenteet.
Artikkeli
Jouluevankeliumin Quirinius
Osmo Ikola
Helsingin Sanomien ”Kieli-ikkunassa” oli joulun alla (22.12.98) Taru Kolehmaisen kirjoitus ”Jouluevankeliumin kompastus”, jossa hän ihmettelee …
Keskustelua
Kierrä kirjakielen mutkat, jos käännät murteelle
Leena Sarvas
Viime syksynä tuli markkinoille kokonaan savon murteella kirjoitettu Asterix-sarjakuvavihko. Se on Suomessa uusi aluevaltaus, mutta esimerkiksi Saksassa murteella kirjoitettuja sarjakuvavihkoja on julkaistu jo useampia. Kaikkinaiseen murteella kirjoittamiseen mutta erityisesti tällaiseen murteelle ”kääntämiseen” sisältyy omat ongelmansa, joiden ratkaisemiseksi joudutaan pohtimaan kahden kielimuodon, murteen ja yleiskielen, ominaispiirteitä ja suhdetta toisiinsa. – Leena Sarvas työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa; hän osallistui taannoisen Asterixin savonnoskilpailun arviointiin.
Murteet ja slangi
Ei eurosuomea vaan suomea
Helena Rautala
Olin Luxemburgissa heinä-elokuussa 1995 opettamassa suomea EU-komission ja EU-parlamentin kääntäjille. Kotiuduttuani kävin läpi sanomalehtiä. Niitä …
Artikkeli
Puhutaanko eurokodeissa eurokodeista?
Martti Tiula
Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen toi muiden mukana velvoitteen ottaa käyttöön rakenteellisen lujuuden suunnittelunormit, jotka yleisesti …
Keskustelua
Ulkomaisten rakennusten nimet suomenkielisessä tekstissä
Saara Welin
Kun pitäisi kirjoittaa ulkomaisten rakennusten nimiä, vastaan voi tulla ongelmia, joita ei ole käsitelty koulussa eikä kielioppaissa. Onko parempi käyttää vaikkapa Pariisin kuuluisista rakennusnähtävyyksistä niiden ranskankielistä nimeä, esimerkiksi Palais de l’Elysée, Tour Eiffel, L’Arc de Triomphe, kuin suomenkielisiä vastineita? Entä Musée de la Marine, Institut de France? Pitäisikö tällaiset nimet suomentaa mahdollisuuksien mukaan kokonaan tai joltain osaltaan?
Artikkeli