Siirry sisältöön

johdokset

Suomen kielen lautakunnan suosituksia

Suomen kielen lautakunta on viime vuosina käsitellyt lukuisia adjektiiveja koskevia normeja. Tässä kootusti uusimmat.

Suomen kielen lautakunta

Vähäenergiainen ruokavalio

Sari Maamies

Sanasta energia on mahdollista muodostaa kaksi adjektiivia. Tuttu ja vakiintunut on sana energinen eli tarmokas, …

Kysyttyä

Seutuistua ja seutuistaa

Raija Moilanen

Kunnista on kysytty verbijohdosten seutuistua ja seutuistaa käypyyttä. Niitä käytetään kuntien väliseen yhteistyöhön liittyvissä yhteyksissä. …

Kysyttyä

Mainitunlainen ja viimeksi mainitun lainen

Riitta Eronen

Suomessa on itsenäinen sana lainen, joka tarkoittaa samaa kuin kaltainen. Niinpä sellaiset ilmaukset kuin Pariisin …

Kysyttyä

Miten lyhennettä taivutetaan?

Sari Maamies

Lyhenteisiin, myös mittayksikköjen lyhenteisiin ja tunnuksiin, on merkittävä lauserakenteen vaatima sijapääte. Päätteen muotoon ja liittämistekniikkaan …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Tiedotuksia ja ilmoituksia – eräs oikeinkirjoituksen ikuisuuskysymys

Sari Maamies

Vaikka suomen kielen huoltoa on harjoitettu niin kauan kuin kieltä on kirjoitettu, on edelleen olemassa joukko oikeinkirjoituskysymyksiä, joihin ei ole pystytty löytämään täysin tyydyttävää ratkaisua. Normitetussakin kielessä on toisinaan hyväksyttävä jonkin verran epätäsmällisyyttä ja sellaista sopimuksenvaraisuutta, jota ei voi esittää yksinkertaisten sääntöjen avulla. Vaikeasti ratkaistavaksi on osoittautunut kysymys tiedottaa- ja ilmoittaa-tyyppisten verbien oikeinkirjoituksesta.

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Hengitys, kuntoutus ja rentoutus

Taru Kolehmainen, Riitta Niskanen

Kysymys: Uusia sanoja syntyy, lyhennellään, muokataan ja keksitään vauhdilla – ettei perässä pysy. Niin myös …

Kysyttyä

Eurolatinaa Meritalandiassa

Maarit Kaimio

”Kansainvälistymme, siksi myös nimemme on oltava kansainvälinen!” Näin perustellaan viime vuosien muodin synnyttämiä mukalatinaisia nimiluomuksia. Katujen varsia koristavat erilaiset iat, itat ja umit, jotka tuskin enää erottuvat toisistaan, saati että ne kertoisivat, mitä kyseinen firma tai oppilaitos tekee. Kuinka ”kansainvälisiä” nämä nimet loppujen lopuksi ovat? Mitä ne kertovat sille, jolle latina ja kreikka ovat tuttuja kieliä?

Artikkeli

Etummainen

Riitta Eronen, Sari Maamies

Suomen kielen lautakunta hyväksyi muodon etummainen aiemmin yksinomaisena pidetyn etumaisen rinnalle. Tutkitussa sana-aineistossa etumainen esiintyi …

Suomen kielen lautakunta

Taaimmainen

Riitta Eronen, Sari Maamies

Suomen kielen lautakunta hyväksyi samalla kolmannenkin muutoksen: takimmaisen synonyyminä on tähän asti esitetty vain taimmainen …

Suomen kielen lautakunta