Siirry sisältöön

johdokset

Seutuistua ja seutuistaa

Raija Moilanen

Kunnista on kysytty verbijohdosten seutuistua ja seutuistaa käypyyttä. Niitä käytetään kuntien väliseen yhteistyöhön liittyvissä yhteyksissä. …

Kysyttyä

Mainitunlainen ja viimeksi mainitun lainen

Riitta Eronen

Suomessa on itsenäinen sana lainen, joka tarkoittaa samaa kuin kaltainen. Niinpä sellaiset ilmaukset kuin Pariisin …

Kysyttyä

Suomen kielen lautakunnan suosituksia

Suomen kielen lautakunta on viime vuosina käsitellyt lukuisia adjektiiveja koskevia normeja. Tässä kootusti uusimmat.

Suomen kielen lautakunta

Vähäenergiainen ruokavalio

Sari Maamies

Sanasta energia on mahdollista muodostaa kaksi adjektiivia. Tuttu ja vakiintunut on sana energinen eli tarmokas, …

Kysyttyä

Liipaisin ja laukoa

Paavo Pulkkinen

Kuvailmaukset kuuluvat kieleen, mutta niiden kanssa pitää olla tarkkana. Otetaanpa puheeksi kaksi ampumiseen liittyvää sanaa, joiden käyttö antaa aihetta kriittisiin huomautuksiin.

Sananvalinta

Ulkomaalainen ja ulkomainen

Riitta Eronen

Suomen kielen lautakunta käsitteli keväällä 2001 sanojen ulkomainen ja ulkomaalainen työnjakoa. Lautakunta katsoi, että sanakirjoissa ja kielioppaissa tähän asti esitetty kanta on liian yksioikoinen.

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Miten lyhennettä taivutetaan?

Sari Maamies

Lyhenteisiin, myös mittayksikköjen lyhenteisiin ja tunnuksiin, on merkittävä lauserakenteen vaatima sijapääte. Päätteen muotoon ja liittämistekniikkaan …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Eurolatinaa Meritalandiassa

Maarit Kaimio

”Kansainvälistymme, siksi myös nimemme on oltava kansainvälinen!” Näin perustellaan viime vuosien muodin synnyttämiä mukalatinaisia nimiluomuksia. Katujen varsia koristavat erilaiset iat, itat ja umit, jotka tuskin enää erottuvat toisistaan, saati että ne kertoisivat, mitä kyseinen firma tai oppilaitos tekee. Kuinka ”kansainvälisiä” nämä nimet loppujen lopuksi ovat? Mitä ne kertovat sille, jolle latina ja kreikka ovat tuttuja kieliä?

Tuote- ja yritysnimet

Tiedotuksia ja ilmoituksia – eräs oikeinkirjoituksen ikuisuuskysymys

Sari Maamies

Vaikka suomen kielen huoltoa on harjoitettu niin kauan kuin kieltä on kirjoitettu, on edelleen olemassa joukko oikeinkirjoituskysymyksiä, joihin ei ole pystytty löytämään täysin tyydyttävää ratkaisua. Normitetussakin kielessä on toisinaan hyväksyttävä jonkin verran epätäsmällisyyttä ja sellaista sopimuksenvaraisuutta, jota ei voi esittää yksinkertaisten sääntöjen avulla. Vaikeasti ratkaistavaksi on osoittautunut kysymys tiedottaa- ja ilmoittaa-tyyppisten verbien oikeinkirjoituksesta.

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Hengitys, kuntoutus ja rentoutus

Taru Kolehmainen, Riitta Niskanen

Kysymys: Uusia sanoja syntyy, lyhennellään, muokataan ja keksitään vauhdilla – ettei perässä pysy. Niin myös …

Kysyttyä