hallinnon kieli
Entinen Oulun lääni
Sari Maamies
Edellisessä Kielikellossa (3/2010) kirjoitettiin mm. julkisten palvelujen nimistä: Fimeasta, Stroke Unitista ja muista vastaavista, joihin …
Toimitukselta
Tuottavuutta ja palvelua kielen keinoin
Sari Maamies
Uusi aluehallintojärjestelmä on ollut voimassa vuoden alusta, ja olemme totutelleet aveihin ja elyihin. Sanasto on …
Toimitukselta
Hallintolaki koskee myös virastojen nimiä
Ulla Tiililä
Hyvä julkisen laitoksen nimi on paikantava, toimintaa luonnehtiva ja vielä asiakaslähtöinenkin. Yhä useampi viranomainen käyttää kuitenkin yksiköittensä nimissä pelkkiä teonnimiä, kuten riskinhallinta tai antolainaus. Tällaiset nimet eivät täytä hallintolain vaatimuksia hyvästä kielenkäytöstä.
Hallinnon nimet
Nimibyrokratiaa
kunnallisten liikelaitosten nimet
Sirkka Paikkala
Vuoden 2009 alusta täysin voimaan tullut kuntalain muutos velvoittaa käyttämään kunnan perustamasta liikelaitoksesta nimitystä kunnan …
Hallinnon nimet
Pipliasuomesta yleissuomeen
Taru Kolehmainen
Suomen kirjakielen historiassa on kaksi kielipoliittisesti tärkeää vaihetta: Ensimmäinen on uskonpuhdistus, jonka vaikutuksesta kirjakieli luotiin, lähinnä kirkon tarpeisiin. Toinen on kansallisen heräämisen vaihe, jolloin kirjakieltä ryhdyttiin määrätietoisesti kehittämään sivistyksen välineeksi ja hallinnon kieleksi.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Mistä puhutaan, kun puhutaan laadusta?
Salla Niemi
Laadusta puhutaan monenlaisissa yhteyksissä. On laatutyötä, laadunarviointia, laatujohtamista, laatustrategioita ja laatupalkintoja. Laatua arvioidaan, valvotaan, tarkkaillaan ja parannetaan. Mistä nämä laatu-sanat ovat tulleet kieleen, ja mistä ne kertovat?
Virka- ja lakikieli
Selkeiden alkutekstien merkitys esille Suomen EU-puheenjohtajakaudella
Suomen kielen lautakunta katsoi 1.12.2006 esittämässään kannanotossa, että Suomen tulisi ottaa Euroopan unionin puheenjohtajakauden tavoitteisiinsa …
Suomen kielen lautakunta
Näkyvätkö laissa direktiivien jäljet?
Aino Piehl
EU-direktiivien vaikutuksesta suomalaisten säädösten kieleen on keskusteltu EU-jäsenyyden alkuajoista lähtien. Monet ovat epäilleet, että suomalaiset lait ovat nyt direktiivien vuoksi ottaneet taka-askelia. Onko aihetta epäilyyn?
Virka- ja lakikieli
Jokapäiväisten tekstien äärellä
Riitta Eronen
Suomessa melkein kaikki ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Useimmat käyttävät näitä taitojaan myös työssään. Miksi sitten …
Toimitukselta
Ymmällään verokielestä – ja sen ymmärtää
Vesa Heikkinen
Verotus on edelleen monimutkaista, ja niin verolomakkeita kuin niiden täyttöohjeitakin pidetään usein mutkikkaina ja vaikeaselkoisina. Mistä tällaiset tuntemukset kumpuavat? Miksi lomakkeiden ja ohjeiden tekstit tuskastuttavat? Eihän kukaan tahallaan tekee virkateksteistä kapulakielisiä?
Virka- ja lakikieli