asenteet
Sanat kuin perhoset
Riitta Eronen
Tässä lehdessä kerrotaan toisaalla niistä suomen kielen vanhimmista sanoista, jotka ovat edelleen keskeistä sanastoamme. Kielessä elää yhtaikaa monenikäisiä sanoja, joista osa on myös aivan uusia muodosteita. Kaikkina aikoina sanojen joukossa on lisäksi vain lyhyen aikaa eläviä päiväperhoja. Erityisesti niitä tarkastelen seuraavassa.
Artikkeli
Samaa sukua, eri maata: flaami vai hollanti
Saara Welin
Harri Mantila kirjoittaa tässä Kielikellossa meänkielestä (ks. Lue myös). Meänkielen ja suomen kielen suhde tuo …
Kysyttyä
Lyhentäminen lähentää
Riitta Hyvärinen
Nauru on voittamaton ase. Naurulla voi käydä myös kielen käytänteiden kimppuun, esimerkiksi riisua lyhenteiltä niiden …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Kielellinen demokratia, kielelliset asenteet ja kielenhuolto
Jaakko Anhava
Englannin kielen vaikutus suomeen ei rajoitu vain sanastoon, vaan yhä tavallisempia ovat myös fraasien ja lauseopillisien rakenteiden kirjaimelliset käännökset, joiden ymmärtäminen edellyttää usein lähtökielen tuntemusta. ”Miten kehittää sellaista kielellistä valveutuneisuutta, että edes haluttaisiin, saati osattaisiin pohtia, ilmaiseeko suomi asiat kenties toisin kuin englanti?” kysyy Jaakko Anhava. Valveutuneisuuden puutteen lisäksi ongelmana ovat omaa kieltä väheksyvät asenteet.
Artikkeli
Minnan ja Mikan kavereina
Kirsti Mäkinen, Tuula Uusi-Hallila
”Helene on ikuistanut itsensä maailmansodan kynnyksellä.” ”Viimeisissä maalauksissa Helenen katseeseen on tullut syvyyttä.” Ylioppilaskokelaat saivat …
Kielen opetus ja oppiminen
Kuka lukee kirjeesi?
Pasi Lankinen
Ei ole kovin kauan siitä, kun eräässä merkantin ammattitutkintoon tähtäävässä näyttökokeessa annettiin tehtäväksi kirjoittaa mm. …
Kielen opetus ja oppiminen
Markkinavoimat, virtuaalitodellisuus ja paikannimet
Marja Viljamaa-Laakso
Paikannimistön asema ja luonne muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla markkinavoimien pyörityksessä. Onko 2000-luvun nimistö pelkkiä markkinakoodeja virtuaaliavaruudessa? Uuden ajan – tai uuden ”keskiajan” – paikannimistökulttuurin kysymyksiä pohtii nimistönsuunnittelija Marja Viljamaa-Laakso, joka toimii Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Hänen esimerkkinsä ovat lähinnä pääkaupunkiseudulta, mutta ilmiö on tuttu muualtakin.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Suomen kieli minut nieli…
Laurent Druey
”Minä rakastan sinoa”, opetti suomalaistyttö Zürichissä 20-vuotiasta sveitsiläistä poikaystäväänsä sanomaan, nimenomaan o-kirjaimella, joka oli tietysti …
Keskustelua
Puhelu secretarylle
Sari Maamies
Kielitoimiston neuvontapuhelimessa saa keskustella monenlaisten ihmisten kanssa ja hyvin vaihtelevista aiheista. Parhaimmillaan keskustelut vahvistavat neuvojan …
Artikkeli
Grapehedelmä vai kreippi? – b, d ja g suomen kielessä
Vesa Jarva
Kielikellon palstoilla käytiin pari vuotta sitten vilkasta keskustelua b:n, d:n ja g:n ääntämisestä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen tutkija Vesa Jarva sai siitä kipinän tutkimukseen, jossa hän selvitti, kuinka joukko eri-ikäisiä ja -taustaisia suomalaisia ääntää nämä äänteet vapaamuotoisessa puhetilanteessa. Seuraavassa kirjoituksessa hän selostaa tutkimuksensa keskeisiä tuloksia ja esittää oman näkemyksensä tästä tunteitakin herättävästä aiheesta.
Kirjoitusasu ja ääntäminen