Siirry sisältöön

ärsyttävä kieli

Miksi haastateltava sanoo no?

Heidi Vepsäläinen

Kun kuuntelee televisio- ja radiohaastatteluja, huomio voi kiinnittyä siihen, että haastateltava aloittaa vastauksensa usein no-partikkelilla. Miksi se on niin tavallista?

Merkitys

Mitä käy kansainväliselle?
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty lukuisia havaintoja ilmaustyypistä "Mitä kävi?". Huomiota on herättänyt myös adjektiivi "kansainvälinen", joka on havaintojen mukaan saanut uusia merkityksiä.

Yleiskieli ja puhekieli

”Sielu särkyy, kun tuon sanan kuulee”

Raija Moilanen

Kielitoimisto kysyi lokakuussa 2007 Helsingin kirjamessuilla kävijöiltä suomen kielen ärsyttävintä sanaa perusteluineen. Mitä vastattiin ja …

Tunteet ja asenteet

”En minä Hiirulassa asu!”
ärsyttävää nimistöä

Sami Suviranta

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä järjesti kesällä 2007 verkkokyselyn, jolla kerättiin nimenkäyttäjien mielipiteitä nimistönsuunnittelun tueksi. Kadunnimikyselyn laati …

Nimistönsuunnittelu ja -huolto

Rakas, ärsyttävä kieli!

Sari Maamies

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkitaan ja huolletaan paitsi suomea ja ruotsia myös eräitä Suomessa puhuttavia vähemmistökieliä: …

Toimitukselta

”Tätä ärsyttävämpää ei ole! Hyi!”

Piia Joronen

Toisten ihmisten kielenkäytön kritisoiminen on suosittua paitsi lehtien yleisönosastoissa myös verkkokeskusteluissa. Yksi inhoaa niinkuttelua, toinen sanaa tahtotila. Mikä kielessä ärsyttää ja miksi?

Tunteet ja asenteet

Suomen kielen kauneimmat sanat

Minna Pyhälahti

Kielen ärsyttävistä piirteistä on kirjoitettu tänä vuonna Kielikellon ykkös- ja kolmosnumerossa. Nytpä puhutaankin kauniista sanoista.

Tunteet ja asenteet

Englantia kaikilla kielillä – harmittaako?

Riitta Korhonen

Miten suhtautua kahvilan tilalle perustettuun coffee houseen? Saako englannista suomen tunkeutuvia lainasanoja vastustaa tai jopa inhota?

Lainasanat

Kielenhuoltoasenteissa eroja

Jaana Leinonen

Kielikellossa 3/2006 kerrottiin, että kielenhuollon maisema on muuttunut eikä kieltä ja kielenhuoltoa voi enää tarkastella samoista lähtökohdista kuin ennen. Miten kielenkäyttäjät suhtautuvat muutokseen? Millaisia ovat heidän asenteensa kielenhuoltoa kohtaan?

Tunteet ja asenteet

Kansaneläke-etuus – politiikkaa pienillä sanoilla?

Ulla Tiililä

Yhdyssanat ovat tyypillisiä suomen kielelle, mutta kielenhuoltaja löytää teksteistä turhiakin yhdyssanoja tai yhdyssanojen osia. Suunnittelutoiminnan tilalle suositellaan pelkkää suunnittelua ja kodinhoitotoimintakin voisi olla pelkkää kodinhoitoa. Turhien yhdysosien karsiminen ei ole pelkkää kosmeettista korjailua, sen hoksaavat myös valveutuneet kielenkäyttäjät.

Tunteet ja asenteet