alkukirjain
Merenkulkusanasto kummastuttaa
Riitta Eronen, Sami Takala
Kysymys: Ruotsiin menevän laivan voi ilmaista joko proprilla Ruotsin-laiva tai appellatiivilla ruotsinlaiva. Ruotsin-laiva tarkoittanee mitä …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Hyvää joulua Kielitoimistosta!
Taru Kolehmainen
Joulun aika (myös joulunaika tai jouluaika) alkaa Kielitoimistossa siitä, kun ensimmäisen kerran – yleensä jo …
Artikkeli
Valtionhallinnon nimien alkukirjaimet
Pirjo Hiidenmaa
Valtion hallinto koostuu useanlaisista laitoksista, eivätkä laitosten nimet ole keskenään samanlaisia. Ei ole myöskään yhtä periaatetta, jonka mukaan nimien kirjoitusasu aina voitaisiin määrittää.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Mistä Agricola tiesi?
Pirjo Hiidenmaa
Nykyisin useimmissa kirjainkirjoituksella kirjoitettavissa kielissä on olemassa isojen ja pienten kirjainten ero. Alkujaan kirjoitettiin vain …
Artikkeli
Rakastavatko graafikot pieniä kirjaimia?
Elina Heikkilä
Varsinkin televisio-ohjelmiin liittyvissä teksteissä ja yritysten liikemerkeissä näkee usein pienellä alkukirjaimella kirjoitettuja erisnimiä. Mikä panee graafikot käyttämään pieniä kirjaimia oikeinkirjoitusohjeiden vastaisesti?
Artikkeli
Käytännön ohjeita alkukirjaimen valintaan
Riitta Eronen, Raija Moilanen
Tämän numeron kirjoituksissa on käsitelty alkukirjaimen valintaan liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista. Tässä esitetään vielä aivan tiiviisti tärkeimpiä perusohjeita ja esimerkkejä. Lehden lopussa on lisäksi hakemisto, jossa on viittauksia paitsi asiakokonaisuuksiin myös yksittäisiin nimiin ja muihin sanoihin.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Mukaan ”Miljoonan Kilon Keikalle”
Sari Vaula
Erilaisten kampanjoiden, teemapäivien ja seminaarien nimien kirjoitusasut vaihtelevat: joskus nimet kirjoitetaan isolla, joskus pienellä alkukirjaimella. Useammasta sanasta muodostuvien nimien oikeinkirjoitus on erityisen kirjavaa. Mistä voi tietää oikean muodon?
Artikkeli
Viinit ja iso alkukirjain
Jukka Mannerkorpi
Kielikellon numerossa 3/2003 (ks. Lue myös) on kirjoitus kasvien ja samalla myös rypälelajikkeiden ja viinien …
Kieli yhteiskunnassa
Miksei sanakirjasta löydy Legoja?
Salli Kankaanpää
Moni on turhaan yrittänyt tarkistaa sanakirjoista, pitäisikö kirjoittaa ”aspiriini” vai ”asperiini”, ”legopalikka” vai ”Lego-palikka”. Näiden sanojen puuttuminen esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjasta johtuu siitä, että Aspirin ja Lego ovat tavaramerkkejä ja siten erisnimiä. Minkälaiset säännöt niiden käyttöä ohjailevat?
Artikkeli
Iso vastaan pieni – korkeakouluopiskelijoiden alkukirjaimet
Raija Lehtinen
Monien alojen opiskelijat lukevat tenttikirjansa nykyisin pääasiassa englanniksi, mutta opinnäytteitä kirjoitetaan sentään vielä suomeksikin. Valmistumista edeltävä kypsyyskoe on samalla äidinkielen taidon osoitus. Millaisia alkukirjaimeen liittyviä ongelmia opiskelijoilla kirjoituksissaan on, siitä kertoo yliopiston äidinkielen lehtori Raija Lehtinen.
Artikkeli