Siirry sisältöön

1800-luvun kirjakieli

A. V. Koskimies kirjasuomen sanaston kokoajana

Petri Lauerma

Arvostettuna opettajana koko työuransa toiminut A. V. Koskimies (alkuaan Forsman, 1856–1929) tuli tunnetuksi nimistöntutkijana, kirjallisuusantologioiden laatijana ja runoilijana. Koskimies kokosi myös laajan aineiston suomen kielen sanastosta. Täydellisenä tämä kokoelma ei valitettavasti ole säilynyt.

Vanha kirjakieli

Sanalipuissa ilmaukset spruce, lokomotiivirautatie, avata, talonhoito-huoli, uppo-taitamaton ja vaarantaa.

Sanakirjamiehen vastaisku
Lönnrotin sanakirja suomeksi ja muutakin kielestä kadonnutta

Petri Lauerma

Kalevi Koukkusen uusi sanakirja Peltoveturi ja notkistelija on valtava opus täynnä sanoja, jotka ovat joko kadonneet käytöstä tai joita ei ole koskaan edes juuri käytetty.

Julkaisuja

Kolme aaltoa, rokotus ja karanteeni
varhaisnykysuomen alkupuoliskon kehitys vuosina 1810–1845 julkaistun kirjallisuuden valossa

Petri Lauerma

Suomen kirjakielen kehitys eteni 1800-luvun alkupuolella vaiheittain aaltoina, kuten koronapandemia 2020-luvulla. Rokotuksia ja karanteenejakin varhaisnykysuomen kauteen sisältyy.

Vanha kirjakieli

Aukeama Jaakko Juteinin teoksesta Suomalainen, eli runo ahkeruudesta Suomessa.

Lukutaitoa tarvitaan

Sari Maamies

Kahvipöydässä syntyi keskustelua emojeista, varsinkin siitä tavallisesta hymynaamasta (​​​​​​​🙂). Meille vähintään keski-ikäisille tuo kuvahan kai …

Toimitukselta

Nimiä keskiajalta nykypäivään

Sari Maamies

Mediassa on tapana julkaista uutisia vuoden aikana suosituimmista lapsille annetuista nimistä. Vuonna 2021 suosituimmat ensimmäiset …

Toimitukselta

Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä

Petri Lauerma

Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?

Yleiskieli ja puhekieli

Verkosta poimittua

Sari Maamies

Joskus miettii, mitä kaikkea hyödyllistä ehkä voisikaan saada aikaan, jos ei olisi keksitty televisiota eikä …

Toimitukselta

Gustaf Adolf Avellan suomen kielen tutkijana ja huoltajana

Petri Lauerma

Aikalaiset luonnehtivat Gustaf Adolf Avellania – moniin kieliin perehtynyttä kartanonherraa – rauhalliseksi, mutta ”ihmeellisesti levottomaksi”. Ehkä tämä levottomuus sai hänet ruotsintamaan maailmankirjallisuutta, väittelemään englannin kielen alalta ja lopulta kehittämään suomen kieltä. ​​​

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Uudissanasto 80 ja sanojen jakauman muutokset

Petri Lauerma

Nykysuomen sanakirjan täydentäjäksi julkaistiin vuonna 1979 Uudissanasto 80. Minkälainen kuva 1960- ja 70-lukujen sanastosta piirtyy, kun sitä vertaa Martti Rapolan keräämään 1800-luvun sana-aineistoon?

Sanakirjat ja sanastot

Laaja aineisto 1800-luvun uudissanoista avautunut

Petri Lauerma

Suomen kieli uudistui sanastoltaan 1800-luvulla enemmän kuin koskaan. Tämä prosessi kuitenkin tunnetaan puutteellisesti, sillä vain pieni osa eri alojen uudissanaehdotuksista vakiintui käyttöön. Kotimaisten kielten keskus on julkistanut Martti Rapolan poimintoihin perustuvan aineiston, jossa ovat mukana myös käytöstä kadonneet tai vain ehdotuksiksi jääneet sanat.

Vanha kirjakieli