1800-luvun kirjakieli
A. V. Koskimies kirjasuomen sanaston kokoajana
Petri Lauerma
Arvostettuna opettajana koko työuransa toiminut A. V. Koskimies (alkuaan Forsman, 1856–1929) tuli tunnetuksi nimistöntutkijana, kirjallisuusantologioiden laatijana ja runoilijana. Koskimies kokosi myös laajan aineiston suomen kielen sanastosta. Täydellisenä tämä kokoelma ei valitettavasti ole säilynyt.
Vanha kirjakieli
Sanakirjamiehen vastaisku Lönnrotin sanakirja suomeksi ja muutakin kielestä kadonnutta
Petri Lauerma
Kalevi Koukkusen uusi sanakirja Peltoveturi ja notkistelija on valtava opus täynnä sanoja, jotka ovat joko kadonneet käytöstä tai joita ei ole koskaan edes juuri käytetty.
Julkaisuja
Kolme aaltoa, rokotus ja karanteeni
varhaisnykysuomen alkupuoliskon kehitys vuosina 1810–1845 julkaistun kirjallisuuden valossa
Petri Lauerma
Suomen kirjakielen kehitys eteni 1800-luvun alkupuolella vaiheittain aaltoina, kuten koronapandemia 2020-luvulla. Rokotuksia ja karanteenejakin varhaisnykysuomen kauteen sisältyy.
Vanha kirjakieli
Lukutaitoa tarvitaan
Sari Maamies
Kahvipöydässä syntyi keskustelua emojeista, varsinkin siitä tavallisesta hymynaamasta (🙂). Meille vähintään keski-ikäisille tuo kuvahan kai …
Toimitukselta
Nimiä keskiajalta nykypäivään
Sari Maamies
Mediassa on tapana julkaista uutisia vuoden aikana suosituimmista lapsille annetuista nimistä. Vuonna 2021 suosituimmat ensimmäiset …
Toimitukselta
Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä
Petri Lauerma
Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?
Yleiskieli ja puhekieli
Verkosta poimittua
Sari Maamies
Joskus miettii, mitä kaikkea hyödyllistä ehkä voisikaan saada aikaan, jos ei olisi keksitty televisiota eikä …
Toimitukselta
Gustaf Adolf Avellan suomen kielen tutkijana ja huoltajana
Petri Lauerma
Aikalaiset luonnehtivat Gustaf Adolf Avellania – moniin kieliin perehtynyttä kartanonherraa – rauhalliseksi, mutta ”ihmeellisesti levottomaksi”. Ehkä tämä levottomuus sai hänet ruotsintamaan maailmankirjallisuutta, väittelemään englannin kielen alalta ja lopulta kehittämään suomen kieltä.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Uudissanasto 80 ja sanojen jakauman muutokset
Petri Lauerma
Nykysuomen sanakirjan täydentäjäksi julkaistiin vuonna 1979 Uudissanasto 80. Minkälainen kuva 1960- ja 70-lukujen sanastosta piirtyy, kun sitä vertaa Martti Rapolan keräämään 1800-luvun sana-aineistoon?
Sanakirjat ja sanastot
Laaja aineisto 1800-luvun uudissanoista avautunut
Petri Lauerma
Suomen kieli uudistui sanastoltaan 1800-luvulla enemmän kuin koskaan. Tämä prosessi kuitenkin tunnetaan puutteellisesti, sillä vain pieni osa eri alojen uudissanaehdotuksista vakiintui käyttöön. Kotimaisten kielten keskus on julkistanut Martti Rapolan poimintoihin perustuvan aineiston, jossa ovat mukana myös käytöstä kadonneet tai vain ehdotuksiksi jääneet sanat.
Vanha kirjakieli
