Symmetriaa

Nykysuomen sivistyssanakirja selittää symmetrian tasasuhtaisuudeksi, tasamukaisuudeksi. Otavan Isossa Tietosanakirjassa symmetria selitetään erityisesti matematiikan, kasvitieteen ja eläintieteen termiksi; lisäksi sen sanotaan kuvataiteessa, musiikissa ja kirjallisuudessa tarkoittavan komposition tasasuhtaisuutta, osien keskinäistä harmoniaa. Itse sana symmetria palautuu kreikkaan: symmetrí tulee adjektiivista symmetros ’tasasuhtainen, oikeanmittainen, sopiva’, jonka yhdysosat ovat sym (syn) ’yhdessä’ ja métron ’mitta(väline)’.

Selityksistä voi päätellä symmetrian vallitsevan erityisesti luonnossa. Tietosanakirjan mukaan ”Kasvin elin on tasamukainen eli symmetrinen, jos sen voi yhdellä tai usealla tasolla jakaa kahteen samanlaiseen osaan, muussa tapauksessa epämukainen eli asymmetrinen.”

Ihmiskäden tuotteilta on toisinaan vaadittu symmetriaa, toisinaan sitä on vastustettu. Rakennustaiteessa symmetria merkitsee sitä, että rakennuksen julkisivun, pohjan jne. molemmat puolet keskiakseliin nähden ovat samanlaiset. Tällainen samanlaisuus näkyy erityisesti antiikin rakennustaiteessa ja siihen pohjautuvissa tyyleissä. Nykyisessä lukion kuvaamataidon oppikirjassa taas sanotaan: ”Täydellinen symmetria tuntuu usein mielenkiinnottomalta, mekaaniselta ratkaisulta. Mielenkiintoinen tasapaino edellyttää jännitteisiä suhteita. Silloin syntyy dynaaminen tasapaino.” Alvar Aallon kerrotaan sanoneen: ”Symmetria on syntiä.”

Myös ihmiskielessä on kumpaakin pyrkimystä. Kielen symmetrian voisi ajatella näkyvän siten, että samanlaisista asioista puhutaan samanlaisin keinoin. Toisaalta erityisesti kaunokirjallisuudessa voidaan tavoitella jännitteisiä suhteita kielen epäsymmetrian avulla.

Kielen symmetria

Kielen ilmausten välinen suhde on aina joko alisteinen (hypotaktinen) tai rinnasteinen (parataktinen). Alisteisessa suhteessa toinen ilmaus riippuu toisesta, rinnasteisessa suhteessa taas ilmaukset ovat toisistaan riippumattomia. Keskenään symmetrisiä voivat siten olla vain rinnasteiset ilmaukset

Symmetrian yhteydessä on syytä muistaa myös ellipsiksi sanottu ilmiö. Elliptisessä ilmauksessa lauseenjäsen (tai useita lauseenjäseniä) saattaa jäädä pois, jos tekstiyhteys antaa tulkinnalle tarpeeksi tukea. Niinpä virke ”Minä lähden Tallinnaan, jos sinäkin lähdet Tallinnaan” voidaan ilman tulkintavaikeuksia ilmaista myös näin: ”Minä lähden Tallinnaan, jos sinäkin lähdet.” Seuraavien virkkeiden pois jätetyn lauseenjäsenen voi helposti päätellä tekstiyhteydestä:

Saat auttaa, jos osaat.

Matti valitsi siniset pelinappulat, Pekalle jäivät punaiset.

Ensin on selvitettävä palveluiden tuottamiskustannukset ja sitten kysyntä.

Tällaiset virkkeet täydentyvät kielitajussamme, vaikka ne muodollisesti ovatkin epäsymmetrisiä.

Tahallinen epäsymmetria

Epäsymmetriaa voidaan käyttää myös tarkoituksellisesti. Tällainen tyylikeino on tseugma eli iestys, jolla tarkoitetaan samanmuotoisten mutta toiminnaltaan erilaisten rakenteiden rinnastusta. Erityisesti pakinoitsijat käyttävät sitä tehokeinona, tähän tapaan:

Afrikassa ulkoministeri näki kolme leijonaa ja paljon vaivaa.

Lisäverolappujen ja räntäsateen runtelemassa kaupungissa on ilahduttavaa tavata ihminen.

Alko täyttää pullot, päät ja 60.

Se vaatii aikaa ja tupakkaa.

Symmetria kielenhuollossa

Rinnastuksen periaatteita on suomalaisessa kielitieteellisessä kirjallisuudessa käsitellyt mm. Jyrki Kalliokoski, jonka mukaan rinnastukselle kieliopillisena ilmiönä ”on keskeistä rinnastettavien syntaktinen ja semanttinen yhteensopivuus” (s. 231). Kielenhuollon kannalta symmetriasta puhuu Osmo Ikola Nykysuomen käsikirjassa:

Yleinen rinnastamista koskeva sääntö on se, että rinnasteisten lauseenosien tulee olla symmetrisiä; sivulauseet voidaan rinnastaa keskenään, lauseenvastikkeet keskenään ja nominit keskenään, mutta ei esim. lauseenvastiketta sivulauseen tai nominin kanssa (s. 183).

Symmetria tuntuu siis kaikilla rinnastamisen tasoilla, sanojen, lausekkeiden ja lauseiden rinnastuksessa. Epäsymmetrinen rinnastus on tekstissä jonkinlainen törmäyskohta. Se voi olla tarkoituksellinen, ja silloin se edistää kirjoittajan ideaa. Mutta se voi olla myös tekstin kannalta vahingollinen, jos se vaikeuttaa ymmärrettävyyttä tai haittaa tekstin nautittavuutta.

Epäpariset lauseet ja lauseenosat

Päälauseen itsenäisyys on niin selvä, että sitä ei juuri näe rinnastettavan sivulauseeseen. Seuraavassa esimerkissä on rinnastettu päälause ja lauseenvastike:

1a) Olette ilmoittanut toimineenne avustajana eri lehdille ja saanut artikkelikohtaiset palkkiot eri töistä.

Virkkeen ajatuksen kannalta tässä eivät voi rinnastua ilmoittaa ja saada -verbit vaan toimia ja saada -verbit. Myös rakenteen pitäisi noudattaa tätä rinnakkaisuutta:

1b) Olette ilmoittanut toimineenne eri lehtien avustajana ja saaneenne artikkelikohtaiset palkkiot eri töistä.

tai:

1c) Olette ilmoittanut, että olette toiminut eri lehtien avustajana ja saanut artikkelikohtaiset palkkiot eri töistä.

Myöskään sivulausetta ja lauseenvastiketta ei voi rinnastaa:

2a) Tällöin työsuhteessa edellytetään luovan taiteellisen tai esityksellisen työn osuuden olevan ratkaiseva ja että työsuhde on tarkoitettu jatkumaan vähemmän aikaa kuin vuoden.

Olisi valittava joko kaksi sivulausetta tai kaksi lauseenvastiketta:

2b) Tällöin edellytetään, että luovan taiteellisen tai esityksellisen työn osuus työsuhteessa on ratkaiseva ja [että] työsuhde on tarkoitettu jatkumaan vähemmän aikaa kuin vuoden.

2c) Tällöin edellytetään luovan taiteellisen tai esityksellisen työn osuuden työsuhteessa olevan ratkaiseva tai työsuhteen tarkoitetun jatkumaan vähemmän aikaa kuin vuoden.

Kahta aivan erilaista sivulausetta ei pitäisi rinnastaa. Tällaisesta rinnastuksesta on Asta Virtaniemi esittänyt esimerkin ja korjausehdotuksen 1992 hyväksytyssä pro gradu -työssään Säädöskielen virkerakenne:

3a) Sama koskee henkilöitä, jotka työnsä vuoksi joutuvat oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla tai kun muu seikka välttämättä vaatii sairaanhoidon antamista vieraassa sairaanhoitopiirissä.

Paremmin:

3b) Samoin menetellään myös silloin, kun joku joutuu työnsä vuoksi oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla tai kun muu seikka – – .

Myös sivulause ja lauseenvastike ovat rakenteeltaan epäsymmetrisiä. Seuraavassa esimerkissä ajatusta hämärtää vielä sivulauseeseen rinnastuva mutta-lause:

4a) Näin käy esimerkiksi silloin, kun palkanmaksusta teknisesti huolehtii ulkomailla toimiva tytäryhtiö, mutta palkka rasittaa suomalaisen emoyhtiön tulosta, tai työntekijän työskennellessä työyhteenliittymässä.

Samanlaiset asiat rinnastuisivat, jos käytettäisiin kun-lauseita:

4b) Näin käy esimerkiksi silloin, kun palkanmaksusta teknisesti huolehtii ulkomailla toimiva tytäryhtiö, mutta palkka rasittaa suomalaisen emoyhtiön tulosta, tai kun työntekijä työskentelee työyhteenliittymässä.

Sana ja lause

Sivulause on koko virkkeen kannalta jonkin lauseenjäsenen tehtävässä. Rakenne kuitenkin ontuu, jos rinnastetaan kokonainen sivulause ja yksisanainen lauseenjäsen. Seuraavissa esimerkeissä on rinnastettu objekti ja objektina toimiva epäsuora kysymyslause:

5a) On selvitettävä palveluiden tuottamiskustannukset ja vastaavatko nykytuotteet sekä sisällöltään että tekniikaltaan tiedontarvitsijoiden tarpeita.

6a) Kun ryhdymme puhumaan veroista, on tarpeen määritellä erilaiset verotyypit ja miten ne käytännössä tulevat esille.

Tasapainoa saataisiin jo lisäämällä sivulauseen edelle se-pronomini:

5b) On selvitettävä palveluiden tuottamiskustannukset ja se, vastaavatko – – .

6b) – – on tarpeen määritellä erilaiset vero-tyypit ja se, miten ne käytännössä tulevat esille.

Samantapaisella korjauksella paranisi seuraava virke, jossa on rinnastettu kolme objektia, joista kaksi on sivulauseita:

7) Tällöin on asiamiehen toimimisoikeutta arvioitaessa otettava huomioon mm. asian laatu, tunteeko viranomainen asiamiehenä esiintyvän ennestään tai onko tämä ja päämies saman perheen jäseniä.

”Sukkanauhavirkkeitä”

Jos tekstissä rinnastetaan erilaisia rakenteita löyhästi toisiinsa, syntyy usein vaikealukuista tekstiä. Seuraavissa esimerkeissä on tällaisia löyhästi rakennettuja virkkeitä, joissa lukijan – usein epämiellyttäväksi – tehtäväksi jää yrittää ottaa tekstistä selvää.

8) Kasvin kromosomistoa on osattu muuttaa jo pitkään esimerkiksi kolkisiinimenetelmällä, jolla ruisvehnän kromosomisto on kaksinkertaistettu ja siten se voi lisääntyä suvullisesti. (– – jolla ruisvehnän kromosomisto on kaksinkertaistettu, joten se voi lisääntyä suvullisesti.)

9) He lähtevät ”mustille rinteille”, jotka ovat selkäpiitä karmivan jyrkkiä ja ne vaativatkin jo laskijaltaan enemmän rohkeutta ja taitoa. (– – jotka ovat selkäpiitä karmivan jyrkkiä ja jotka vaativatkin jo laskijaltaan enemmän rohkeutta ja taitoa.)

10) On ihmisiä, joilla eettiset kysymykset astuvat aseiden edelle tai he vain yksinkertaisesti vihaavat sisimmässään aseita ja niiden käyttöä väkivaltaisiin tarkoituksiin. (– – joilla eettiset kysymykset – – tai jotka vain yksinkertaisesti vihaavat – – .)

11) Kysyjä on kertonut työnsä olevan raskasta ja hän ollut työelämässä pitkään, mutta hän on kuvannut vielä olevansa terve ja hyväkuntoinen, joten hänellä ei ilmeisesti vielä varhaiseläke-edellytyksiä ole. (Kysyjä on kertonut työnsä olevan raskasta ja olleensa työelämässä pitkään – – .)

12) Toiset ihmiset ovat tahallaan katkaisseet ystävyyssuhteensa esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, kun ystävä on pettänyt luottamuksen, valehdellut tai ehkä tämä ystävä ei ollutkaan todellinen ystävä eli kun minulla meni hyvin, hän oli vierelläni ja nyt kun minulla menee huonommin, hän käänsi minulle selkänsä.

Joko – tai

Konjunktiopari joko— tai esittää kahden mahdollisuuden välisen vaihtoehdon. Vaihtoehdoille yhteinen aines esitetään ennen joko-sanaa ja erot ilmaistaan vuorotellen konjunktioiden jälkeen. Siten virke ”Sinne menee Pekka tai sinne menee Matti” voidaan esittää muodossa ”Sinne menee joko Pekka tai Matti”.

Virke on rakennettava siten, että koko joko-sanaa edeltävä jakso voidaan sijoittaa myös tai-lauseeseen. Lauseiden on siis oltava symmetriset. Seuraavassa esimerkissä joko-lauseen predikaatti on ei ole loogisesti oikeassa kohdassa:

13a) Informaalisella sektorilla tehty työ on joko vailla sosiaaliturvaa tai oikeuttaa vähäisempään turvan tasoon.

Symmetria vaatisi seuraavaa järjestystä:

13b) Informaalisella sektorilla tehty työ joko on vailla sosiaaliturvaa tai oikeuttaa vähäisempään turvan tasoon.

Yhteistä osaa joko—tai-lauseessa ei voi sijoittaa joko-sanan perään:

14a) Siis joko minä vastasin ihan oikein tai ihan päin mäntyä.

Esimerkissä on yhteistä muukin kuin siis-sana:

14b) Minä vastasin siis joko ihan oikein tai ihan päin mäntyä.

Kertaalleen joko-sanan edellä sanottua ei tarvitse enää toistaa tai-sanan jäljessä. Ei siis:

15a) Eläkkeen myöntämisen edellytyksenä on myös, että rintamaveteraani on joko täyttänyt 60 vuotta tai että hän on täyttänyt 58 vuotta ja hänen rintamapalvelusaikansa on vähintään vuosi.

vaan:

15b) Eläkkeen myöntämisen edellytyksenä on myös, että rintamaveteraani on täyttänyt joko 60 vuotta tai 58 vuotta, jolloin hänen rintamapalvelusaikansa on vähintään vuosi.

Seuraavassa esimerkissä rinnasteisilla lauseilla on kummallakin oma predikaatti ja yhteistä vain subjekti ne:

16a) Ne kuvaavat kylien taloudellista, sosiaalista ja uskonnollista elämää joko toimivana järjestelmänä tai ainakin osoittavat eri elämänalojen välisiä yhteyksiä.

Paremmin:

16b) Ne joko kuvaavat kylien taloudellista, sosiaalista ja uskonnollista elämää toimivana järjestelmänä tai ainakin osoittavat eri elämänalojen välisiä yhteyksiä.

Tässä yhteydessä on syytä huomata myös tyylikeinona käytettävä toistorakenne. Ollakseen tehokas senkin pitäisi olla symmetrinen. Esimerkiksi seuraava virke jäntevöityy, jos toisto sijoitetaan samaan kohtaan:

17a) Tanssi on vuoroin romanttisen herkkää, vuoroin taas tunteet riehuvat eroottisissa kohtauksissa.

Paremmin:

17b) Vuoroin tanssi on romanttisen herkkää, vuoroin taas tunteet riehuvat eroottisissa kohtauksissa.

Epäpariset lauseenjäsenet

Alussa oli puhetta siitä, että ellipsiksi kutsuttu ilmiö sallii jättää toistamatta samana toistuvan sanan. Tämä samuus koskee kuitenkin myös sanan tehtävää, ei vain sen muotoa. Niinpä sana on toistettava, jos se rinnastetuista lauseista toisessa on subjektina, toisessa objektina. Tämä on huomattava erityisesti silloin, kun rinnastetuista lauseista toisen predikaatti on aktiivissa, toisen passiivissa. Esimerkkejä:

18a) Kun kaikki tarvittavat ratkaisutiedot on rekisteröity tai ovat täydentyneet kuvaruudulle, kirjoitetaan ANNA JATKOKOODI -kenttään jokin seuraavista jatkokoodeista: – – .

19a) Palkkaraja on sidottu TEL-indeksiin ja muuttuu kalenterivuosittain.

Ensimmäisessä esimerkissä sana ratkaisutiedot on passiivilauseen objekti ja se tai siihen viittaava pronomini olisi aktiivilauseen subjekti. Näin erilaisissa rooleissa se pitäisi panna ilmi (18b): ” – – ratkaisutiedot on rekisteröity tai ne ovat täydentyneet – – .” Jälkimmäisessäkään esimerkissä ei sama sana palkkaraja voi olla ensin objektin ja sitten subjektin roolissa, vaan se tai sitä edustava pronomini on toistettava (19b): ”Palkkaraja on sidottu TEL-indeksiin, ja se muuttuu kalenterivuosittain.”

Rinnasteisissa aktiivilauseissa näkee harvoin objektin ja subjektin rooleja sekoitetun, joskus kuitenkin:

20) Nimen antoi eräs iltamia paheksunut kyläläinen ja istuu kansan suussa niin lujasti, että se muutama vuosi sitten sai eräässä yleisöäänestyksessä ylivoimaisesti eniten ääniä.

Jos rinnasteisten päälauseiden predikaateista vain toinen on toiminnallinen, ei subjektin poisto ole ongelmatonta:

21) Luukun avaa Sirpa Viljamaa ja on näin naispuolisena joulupukin sijaisena noussut katsojien suosikiksi.

Lauseen subjektia ei pitäisi rinnastaa adverbiaaliin. Tällaisesta on esimerkki Asta Virtaniemen tutkimuksessa:

22a) Valtioneuvosto voi päättää, että viljaa ja viljatuotteita sekä nurmikasvien siementä saa tuoda maahan sekä viljaa ja viljatuotteita viedä maasta vain Valtion viljavarasto tai Valtion viljavaraston antamalla luvalla ja asettamilla ehdoilla.

Korjattuna:

22b) – – Valtion viljavarasto tai se, jolla on Valtion viljavaraston lupa ja joka noudattaa sen asettamia ehtoja.

Kovin erilaisia predikatiivilauseitakaan ei pitäisi rinnastaa:

23a) Yrittäjäeläke ei ole maailmalla lainkaan yleinen eikä itsestäänselvyys.

Rinnastetut predikatiivit ovat rakenteeltaan niin epäparisia, että tyylillisesti niiden rinnastus ontuu. Toisin esimerkiksi:

23b) Yrittäjäeläke ei ole maailmalla lainkaan yleinen eikä itsestään selvä.

Seuraavissa esimerkeissä epäsymmetriaa aiheuttaa se, että on rinnastettu appositioadverbiaali ja adverbiaali:

24a) Suomi on pienenä maana sekä sijaintinsa takia joutunut historiassaan useasti suurvaltojen riepoteltavaksi.

25a) Pitkällisen sotakokemuksen omaavana ja armeijan miesvahvuuden ansiosta on Irakista myös tullut aluetasapainoa järkyttävä tekijä.

Kummassakin esimerkissä voitaisiin rakentaa rinnasteiset adverbiaalit: (24b) ”Suomi on pienuutensa ja sijaintinsa takia – – .” ja (25b) ”Pitkällisen sotakokemuksen ja armeijan miesvahvuuden ansiosta – – .”

Otsikoissa ja kuvateksteissäkin olisi huolehdittava, ettei elliptisen poiston jälkeen jää epäsymmetristä rinnastusta, kuten on käynyt seuraavassa kuvatekstissä:

26) Harri ja Marja-Liisa Holkeri hameessa ja juhlavassa pitkässä jakussa.

Erilaisten attribuuttien sekä yhdyssanojen ja itsenäisten attribuuttien rinnastaminen tuottaa myös jonkinasteista epäsymmetriaa:

27a) Röntgen-, radioaktiivisesta, gamma- ja ultraviolettisäteilystä ilmakehä heijastaa lähes kaiken takaisin avaruuteen.

Tautologiasta piittaamatta tässä olisi tarpeen toistaa pääsana:

27b) Röntgen-, gamma- ja ultraviolettisäteilystä sekä radioaktiivisesta säteilystä ilmakehä heijastaa lähes kaiken takaisin avaruuteen.

Verbien epäsymmetriaa

Olla-verbillä on kaksi niin erilaista tehtävää, ’olla olemassa’ (saksan sein) ja ’omistaa’ (haben), että asiatekstissä näiden tehtävien yhdistäminen ei käy kivuttomasti:

28) Tällaisessa onkimisessa pitää olla todella hyvät hermot sekä pitkäjännitteinen.

Symmetrisiä olisivat adjektiivit hyvähermoinen ja pitkäjännitteinen.

Verbi ei voi olla samassa lauseessa toisaalta itsenäinen, toisaalta verbin liittomuodon osana:

29a) Oppilaat ovat erityislahjakkaita ja päässeet mukaan Ranskan opetusministeriön hyväksymään kokeiluun, joka aloitettiin viime syksynä.

Tässä esimerkissä olisi tasapainon vuoksi hyvä toistaa myös subjekti:

29b) Oppilaat ovat erityislahjakkaita, ja he ovat päässeet mukaan Ranskan opetusministeriön hyväksymään kokeiluun, joka aloitettiin viime syksynä.

Kielteisessä ja myönteisessä lauseessa on merkityksen lisäksi muodollisia eroja, esimerkiksi että-konjunktio voi liittyä kieltosanaan ettei-konjunktioksi. Rinnastettaessa on siksi huolehdittava muuttuvien osien muuttamisesta. Esimerkkejä:

30a) Toimikunta on todennut, että aluetta ei [!] rakennusten vuoksi ole hakeneet lisäalueeksi muut viljelijät ja rakennukset ovat tarkoituksenmukaisimmin käytettävissä maatilan talouskeskuksena.

Paremmin:

30b) Toimikunta on todennut, etteivät aluetta ole rakennusten vuoksi hakeneet lisäalueeksi muut viljelijät ja että rakennukset ovat tarkoituksenmukaisimmin käytettävissä maatilan talouskeskuksena.

Erimuotoinen konjunktio on toistettava:

31a) Liikanen toivoi, ettei kehitysaluetuen poistaminen lannistaisi yrittäjiä ja saataisiin edelleenkin uutta verta ja yritystoimintaa kuntaan.

Paremmin:

31b) – – , ettei kehitysaluetuen poistaminen lannistaisi yrittäjiä ja että saataisiin edelleenkin – – .

Virkkeen myönteisessä jäsenessä pitäisi olla myöntömuotoinen predikaatti:

32a) Avioeroa ei saisi päättää äkillisestä mielenjohtumasta, vaan harkita tarkoin sen tuomat haitat ja edut, jos niitä edes on.

Paremmin:

32b) Avioeroa ei saisi päättää äkillisestä mielenjohtumasta, vaan sen tuomat haitat ja edut tulisi harkita tarkoin, jos niitä edes on.

Symmetria vaatisi myös subjektin toistettavaksi rinnastettaessa myöntö- ja kieltolause:

33a) Sikäläinen ooppera ei ole kuitenkaan tasoltaan kummoinenkaan ja elää jatkuvassa kriisissä.

33b) – – kummoinenkaan, ja se elää jatkuvassa kriisissä.

34a) He eivät saa helposti kontaktia toisiin ihmisiin ja ehkä pelkäävät lähestyä muita.

34b) – – ihmisiin, ja ehkä he pelkäävät lähestyä muita.

Epäsymmetriaa syntyy, jos rinnastetaan lauseet, joista toisessa predikaattina on modaalisen verbin sisältävä verbijono ja toisessa yksijäseninen verbi.

35a) He saattoivat viljellä yhtä peltoa vuoden ja siirtyivät sitten toiselle pellolle.

Tällainen virke vaatisi yhdenmukaistamista joko rinnastamalla predikaatit tai täydentämällä jälkimmäinen jäsen:

35b) He saattoivat viljellä yhtä peltoa vuoden ja siirtyä sitten toiselle pellolle.

Samoin pitäisi tasapainottaa seuraavat virkkeet:

36) Meidän on pakko tajuta asian vakavuus, ja kaikilla mahdollisilla tavoilla yritettävä pelastaa maapallomme, tarvittaessa vaikka laskemalla korkeata elintasoamme, ennen kuin on liian myöhäistä.

37) Pohjoisnavalla kelluvat miljoonien tonnien painoiset jäävuoret alkavat hiljalleen sulaa ja liikkuvat merivirtojen kuljettamina kohti etelää.

Myöskään sellaisia verbejä ei voi rinnastaa, joiden rektio on erilainen, ts. joiden määritteet ovat rakenteeltaan erilaisia. Esimerkkejä:

38a) – – että EY haluaa ja kykenee edetä – –.

Paremmin:

38b) – – että EY haluaa edetä ja kykenee etenemään – – .

39a) Jokaiselle rannikkovaltiolle on tärkeätä pystyä valvomaan, mitä sen aluevesillä tapahtuu, ja tarvittaessa vaikuttaa tilanteen kehitykseen.

Paremmin:

39b) – – tarvittaessa vaikuttamaan tilanteen kehitykseen.

40a) Nuoret haluavat tutustua ja ystävystyä koko ajan uusien ihmisten kanssa.

Paremmin:

40b) Nuoret haluavat koko ajan tutustua uusiin ihmisiin ja ystävystyä heidän kanssaan.

Luettelot

Tekstiin sisältyviä luetteloita laadittaessa on tarpeen huolehtia siitä, että luettelon jäsenet ovat keskenään symmetrisiä ja jokainen samassa suhteessa johtojaksoon.

Seuraavassa luettelossa kolmas jäsen ei ole suorassa suhteessa johtolauseeseen vaan luettelon toiseen jäseneen:

41a) Tapahtumakoodin valinta riippuu siitä,
– mitä etuutta käsitellään,
– onko kyseessä uuden eläkkeen ratkaisun rekisteröinti,
– rekisteröidyn ratkaisun tietojen muuttaminen tai lisääminen.

Tässä pitäisi joko luettelon kolmas jäsen muokata epäsuoraksi kysymyslauseeksi tai yhdistää toinen ja kolmas jäsen:

41b) Tapahtumakoodin valinta riippuu siitä,
– mitä etuutta käsitellään
– onko kyseessä uuden eläkkeen ratkaisun rekisteröinti
– onko kyseessä rekisteröidyn ratkaisun tietojen muuttaminen tai lisääminen.

41c) Tapahtumakoodin valinta riippuu siitä,
– mitä etuutta käsitellään
– onko kyseessä uuden eläkkeen ratkaisun
rekisteröinti vai rekisteröidyn ratkaisun tietojen muuttaminen tai lisääminen.

 

KIRJALLISUUTTA

Ikola, Osmo 1991: Nykysuomen käsikirja. 3., uudistettu laitos. Weilin + Göös, Helsinki.

Kalliokoski, Jyrki 1989: Ja. Rinnastus ja rinnastuskonjunktion käyttö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Virtaniemi, Asta 1992: Säädöskielen virkerakenne. Pro gradu -työ Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksessa kevätlukukaudella 1992. (Käsikirjoite.)

Esimerkit on poimittu päivä- ja viikkolehdistä, hallinnon teksteistä sekä lukiolaisten teksteistä.