Kysymys: Milloin haastatteluissa käytetään kaari- ja milloin hakasulkeita? Onko sulkeiden käyttö haastatteluissa ylipäänsä suositeltavaa?
Vastaus: Kaarisulkeita käytetään osoittamaan täsmennystä ja lisähuomautusta. Hakasulkeitten paikka on silloin, kun siteerataan toisen tekstiä ja halutaan näyttää lainaukseen tehty lisäys tai kommentti. Lehtijutuissa näkee käytettävän sekaisin molempia:
1) Kaksikko istuu yhdeksänpaikkaisen baaritiskin toiseen laitaan ja silmäilee juomalistaa. ”Haluaisin kokeilla erilaisia koshuita (kypsytettyjä sakeja)”, Takatori tilaa.
2) ”En missään nimessä halua leimata kutsujia [yrityksiä]”, Häkkinen sanoo.
Usein sulkeiden käyttöä kannattaa välttää, sillä ne pysäyttävät lukemisen ja tekevät tekstistä kömpelön. Sulkeet myös antavat sen väärän vaikutelman, että sitaatti olisi sanasta sanaan tehty lainaus. Tavallisesti sitaatteja kuitenkin aina muokataan, sillä puhuttu kieli eroaa kirjoitetusta. Harva puhuu änkyttämättä, toistamatta ja oikeita sanoja haeskelematta – mutta haastatteluista nämä siivotaan, lukijan onneksi.
Jos haastattelussa on pakko käyttää sulkeita, kannattaa valita hakasulkeet. Paras keino olisi kuitenkin poistaa ne. Näin voisi helposti sujuvoittaa esimerkiksi seuraavia sitaatteja:
3) ”Syksyn mittaan on vaihdettu (likaantuneita) sivuja.”
4) ”Hallituksen olisi nyt selvästi otettava kantaa [matkustuskieltoon].”
Aina ei pelkällä sulkeitten poistolla selviä, vaan myös muuta tekstiä on muokattava. Tällöin kannattaa miettiä, olisiko helpompi muuttaa lainaus epäsuoraksi kerronnaksi.
5) Rovaniemeläinen Ryynänen on vasta 21-vuotias, mutta on kuulunut maajoukkueeseen jo vuodesta 2004.
”Ehdin kokea isot staratkin, Sampan (Lajunen) ja Hannun (Manninen).”
Sujuvammin: ”Ehdin kokea isot staratkin, Sampan ja Hannun” – eli Samppa Lajusen ja Hannu Mannisen.
Tai: Silti hän ehti ”kokea isot staratkin” eli Samppa Lajusen ja Hannu Mannisen.
Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa kouluttajana