Helsinkiä tarkoittavista slanginimistä Hesa ja Stadi ovat tunnetuimmat. Niiden synty voidaan ajoittaa Helsingin eli Stadin slangin alkuhistoriaan yli sadan vuoden taa. Molempiin liittyy voimakkaita käsityksiä siitä, ketkä näitä nimiä käyttävät. Hesaa pidetään muualta Helsinkiin muuttaneiden ja Helsingin ulkopuolella asuvien käyttämänä, Stadi on taas leimautunut syntyperäisten helsinkiläisten käyttämäksi.
Hesaa ja Stadia koskevissa aiemmissa tutkimuksissa on aineistona käytetty pääasiassa kyselylomake- ja keskusteluaineistoja sekä helsinkiläisten haastatteluja. Menetelmät ovat olleet laadullisia. Tässä selvityksessä lähtökohtamme on pikemminkin määrällinen, ja tutkimus etenee laadulliseen analyysiin. Tutkimuksemme perustuu laajaan verkkokeskustelukorpukseen eli sähköiseen tekstiaineistoon sekä tilastolliseen analyysiin. Yhdistämme työssämme korpustutkimuksen ja nimistöntutkimuksen lähtökohtia, ja kutsumme tutkimustamme korpusavusteiseksi onomastiikaksi eli korpusonomastiikaksi. Nimistöä on tähän mennessä tarkasteltu korpusaineistoin ja -menetelmin hyvin harvoin. Tutkimuksemme vastaa kysymykseen, millaisia ovat näihin slanginimiin liittyvät keskustelunaiheet verkkoaineistossa.
Analyysia Suomi24-keskusteluista
Käytämme aineistonamme nyt jo varsin paljon hyödynnettyä Suomi24-verkkokeskusteluista tehtyä Suomi24-korpusta, joka on saatavissa Kielipankista. Olemme hakeneet aineistomme Korp-työkalulla; haku tuotti lähes 50 000 osumaa sekä Hesasta että Stadista. Yhteensä koko aineiston määrä on 3,3 miljoonaa sanaa.
Tutkimuksemme lähtee liikkeelle hakusanojen Hesa ja Stadi vierussanojen eli ns. kollokaattien tilastoimisesta. Otimme huomioon sellaiset sanat, jotka esiintyvät näiden hakusanojen yhteydessä vähintään 30 kertaa alueella, joka ulottuu Hesasta ja Stadista 4 sanaa vasemmalle ja oikealle. Seuraavassa esimerkissä tarkastelualue on lihavoitu: Mitä te aijotte tehdä, että kesällä Hesaan uskaltaa tulla ja asemalla likkua junniin tai niitä vaihtaa? (Kaikki esimerkit esitetään siinä asussa, jossa ne ovat Suomi24-aineistossa. Kirjoitus- tai lyöntivirheitä ei ole korjattu.)
Nostimme analyysiin mukaan kaikkiaan 200 vierussanaa kummaltakin nimeltä, ja ryhmittelimme nämä sanat merkityksen perusteella. Ryhmien avulla pääsemme kiinni siihen, mistä keskustellaan silloin, kun näitä slanginimiä käytetään Suomi24:ssä.
Kuviosta näkyvät merkitysryhmät, joita kollokaatit muodostavat. Kolme suurinta ryhmää ovat paikat ja suunnat, liikkuminen ja matkustaminen sekä ihmiset. Esittelemme ensin slangisanoja yhdistäviä merkitysryhmiä, ja sen jälkeen nostamme esiin Hesaa ja Stadia erottavia ryhmiä.
Bailaava Stadi ja konsertteihin kutsuva Hesa
Molemmille slanginimille yhteisiä merkitysryhmiä ovat aikaan, tapahtumiin ja toimintaan sekä asumiseen liittyvät ilmaukset, mutta myös politiikka ja yhdistykset, urheilu, opiskelu ja määrän ilmaiseminen ovat esillä. Näissä on kuitenkin pieniä laadullisia eroja. Molempia slanginimiä yhdistävät aikaa ilmaisevista sanoista esimerkiksi tänään, viikonloppu ja yö (esim. 1), mutta viikonloppuun sijoittuvia viikonpäiviä (perjantai) on enemmän Hesalla (esim. 2).
1) tänään oli stadissakin enää 2 astetta ihan meren rannallakaan
2) Esim viime perjantaina Pekingin lento lähti Hesasta tunnin myöhässä kun odoteltiin Köpiksestä saapuvia matkustajia.
Nimiä yhdistää myös tapahtumista, juhlista ja toiminnasta kertova merkitysryhmä, mutta slanginimien välillä on kuitenkin eroja: Yhteisiä ovat vain keikka, vappu ja juhlia. Hesaan liittyviä ovat mm. kisa, konsertti ja näyttely sekä verbit järjestää, järkätä ja juhlia. Stadin lähiympäristöstä löytyvät sen sijaan bileet, joulu ja juhannus sekä verbit bailata, bilettää ja dokata. Näyttäisikin siltä, että Hesan yhteydessä keskustellaan enemmän erilaisista yleisötapahtumista (esim. 3). Stadi puolestaan liittyy juhlimiseen, joko erilaisten pyhien viettoon tai sitten – slangisanoja käyttäen – ”bailaamiseen” (esim. 4).
3) Oon ainakin menossa niitten konserttiin, hesaan, joka on muuten ihan kohta!!!!!
4) nyt mä lähen tonne stadiin bailaamaan poikaystävän ja sen kamujen kaa.
Kolmas yhteinen merkitysryhmä on asuminen. Yhteisiä ovat mm. asua, muuttaa ja yksiö. Vain Hesan yhteydestä löytyy mm. asunnoton, kaksio ja muutto, Stadin vuorostaan asunto ja kämppä. Usein muuttamiseen liitetään tunnepitoisia näkemyksiä joko Helsinkiin muuttamisen puolesta tai sitä vastaan (esim. 5).
5) Sellaista päivää ei tule koskaan näkymää, että muuttaisin hesan kalliiseen ja stressautuneeseen ihmismassaan.
Mikä erottaa Stadia ja Hesaa?
Suomi24:ssä jotkin merkitysryhmät ovat tyypillisempiä toiselle slanginimistä. Esimerkiksi paikoista ja suunnista keskustellaan selvästi enemmän Hesan kuin Stadin yhteydessä. Myös liikkumista ja matkustamista merkitseviä sanoja on Hesan tapauksessa enemmän.
Paikkojen ja suuntien ryhmässä esiin nousevat kaupungit, joita Hesasta keskusteltaessa on huomattavan paljon. Ne voivat ovat sekä suomalaisia että ulkomaisia kaupunkeja, kuten Lahti ja Tukholma. Kaupungit mainitaan usein silloin, kun aiheena on matkailu. Hesa nähdäänkin usein pisteenä, josta matkustetaan kauemmaksi, kuten esimerkissä 6.
6) Mistä tiedät matkustatko esim. Venäjälle tai kauemmas, päiväristeily Pietariin Hesasta alle 50.
Stadista keskusteltaessa näkökulma on usein toinen, ja esiin nousee Helsingin ydinkeskusta ja kantakaupunki. Stadi-nimellä voidaankin viitata Helsinkiin mutta ennen kaikkea sen keskustaan. Esimerkistä 7 näkyy jälkimmäinen viittauskohde, ja Stadin eli keskustan vastapariksi nousee siinä Itis, jolla viitataan todennäköisesti Itäkeskuksessa sijaitsevaan kauppakeskus Itikseen.
7) Ketuttaa et oli ihan hukkareissu lähtee stadiin, ja vielä JULKISILLA, ois kannattunu vaan lähtee omal autolla suoraan itixeen.
Paikkojen ja suuntien ryhmässä Helsingin rautatieasema on merkittävä keskustelunaihe, mutta Hesan yhteydessä puhutaan asemasta ja asematunnelista, kun taas steissi viihtyy yhdessä Stadin kanssa (esim. 8). Steissi on jo 1950-luvulla käytössä ollut rautatie- tai linja-autoasemaa ja erityisesti Helsingin rautatieasemaa tarkoittava slangisana.
8) Aika paljon näkyy stadissakin steissillä notkuvan paivällä (työaikaa!!) monikulttuurin edustajia.
Pääkaupungissa liikutaan luonnollisesti monilla liikennevälineellä, Hesassa kuitenkin bussilla ja taksilla, Stadissa taas dösällä (esim. 9) ja pirssillä.
9) Vika dösä lähtee 22.35 stadista että silleen...
Suomi24-keskusteluissa puhutaan paljon myös ihmisistä ja ihmisryhmistä, ja tällainen on selvästi tyypillisempää Stadille. Stadin yhteydessä käytetään paljon slangisanoja (kuten jo edelläkin nähtiin); näitä ovat mm. friidu, jäbä, kundi, starbu (’mies’) ja landepaukku. Slangisana ja Stadi muodostavat usein hyvin kiteytyneen ilmauksen, kuten Stadin kundi ja Stadin gimma (esim. 10). Hesan kanssa yhdessä viihtyy vain yksi slangisana, joka on kundi.
10) Stadin kundit ja gimmat ei oo dorkii.
Myös maalaisia merkitsevät maalainen ja savolainen sekä halventaviksikin luonnehdittavat landepaukku, juntti ja heinähattu (esim. 11, 12) nousevat esiin Stadin yhteydessä. Tällaisten ilmausten avulla halutaan korostaa eroa ja etäisyyttä eteläisen Helsingin ja muun Suomen välillä.
11) luuseri savolainen, oletko muuttanut oiken stadiin
12) Ei heinähattujen tarvii Stadiin tulle mitään neuvomaan.
Hesan kanssa tavallisin ihmistä merkitsevä sana on minä-pronominin muoto mää. Muoto mielletään usein eri variantiksi kuin pääkaupunkiseudun kieleen kuuluva mä, ja sen voi katsoa liittyvän oman identiteetin esittelyyn: voidaan siis tuoda esiin identiteettiä ”hesalaisena”, ei syntyperäisenä helsinkiläisenä. Esimerkissä 13 tätä identiteettiä vahvistetaan vielä puhuttelemalla lukijaa sää-pronominilla.
13) Määkin asun hesas, haluisit sää seksiseuraa kans.?
Slangi-Stadi ja yleiskielinen Hesa
Erilaiset kommunikaatioon yhdistyvät sanat ovat tyypillisiä Stadille, eikä niitä juurikaan esiinny Hesan yhteydessä. Molemmille yhteisiä ovat mm. kutsua ja slangi. Kutsua on tavallinen, kun palstalaiset keskustelevat kielimuodoista ja siitä, miksi esimerkiksi Helsinkiä tai jotain muuta paikkaa kutsutaan (esim. 14). Slangi on tyypillisesti kiteytynyt yhdistelmään Stadin slangi, ja keskustelussa esitetään vahvojakin käsityksiä slangin ominaispiirteistä (esim. 15).
14) pennut kutsuu miksi haluaa, ainakin varttuneemmat kutsuu stadiksi ja hesaksi, landeista, aivan sama millä kutsuvat.
15) Vekslailee ei kuulu stadin slangiin ja busseil on stadissa DÖSÄ.
Bamlaa, murre ja vääntää liittyvät Stadiin. Slangiasuinen bamlaa-verbi ('puhua’) esiintyy usein, kun aiheena on juuri slangi. Huomattavan usein tällaiset kommentit on kirjoitettu slangiksi (esim. 16), ja joskus Stadi esiintyy yksinään kielimuodon (Stadin slangi) merkityksessä (esim. 17). Murre puolestaan voi esiintyä silloin, kun tehdään eroa helsinkiläisen ja Suomen muiden kielimuotojen välillä. Silloin voidaan korostaa, että helsinkiläinen puheenparsi ei ole murretta (esim. 18). Vääntää liittyy usein jonkin kielimuodon, monesti slangin, väärällä tavalla käyttämiseen (esim. 19).
16) Snyygisti gliffa idis. Kaikki föliin nyt, ruvetaan bamlaan stadin slangii.
17) Stadiks saa bamlaa.
18) Moukurapäät ei snaijaa, et stadin kieli ei o murre joka valitettavasti katoaa näiden ja muiden mamujen takia.
19) Nyt repesin viimeistään. Kun Keravalla asuva savolainen vääntää stadin slangia, niin eipä voi olla juuri huvittavampaa ilmiötä.
Jotakin ominaisuutta merkitsevistä ilmauksista yhteinen on ykkönen. Se esiintyy keskusteluissa, joissa tuodaan esiin kaupungin paremmuus suhteessa muihin (esim. 20), tai se voi liittyä urheilukontekstiin. Esimerkissä 21 nostetaan esiin Stadin ja Hesan ero suhteessa erilaisiin helsinkiläisidentiteetteihin. Joskus keskustellaan myös Kehä ykkösestä.
20) Turussa on kyl muutaman kerran järjestetty ihan hyvät Ravet, mut muuten Hesa on kyl ihan ykkönen!
21) HIFK on vieläkin ykkönen Stadissa ja tulee aina olemaan. Hesassa se on Jokerit. Helsingin herruus katotaan sitte joskus keväällä.
Stadin kanssa usein tavattavia sanoja ovat myös mm. aito, gimis, nasta ja paljasjalkainen. Näistä varsinkin aito ja paljasjalkainen liittyvät keskusteluihin, joissa tuodaan esiin helsinkiläisyyteen (”stadilaisuuteen”) kuuluvia ilmiöitä ja ominaisuuksia (esim. 22). Aito kytkeytyy myös osaksi kiteytynyttä ilmausta aito stadin gimma (esim. 23), jossa jälkimmäisenä osana voi olla myös kundi tai friidu. Gimis eli ’kiva’, ’hyvä’ on taas tuttu laulun sanoistakin: Niin gimis on Stadi.
22) No aito paljasjalkainen stadilainen sanoo, että stadi on stadi.
23) Soinilta puuttuu Helsingissä oikea, aito stadin gimma joukoistaan.
Näissä ominaisuuksiin liittyvissä keskusteluissa nostetaan esiin aiemmasta tutkimuksesta tuttuja Stadiin liitettyjä merkityksiä aitoudesta ja paremmuudesta suhteesta muihin. Vertailtavina ovat usein joko muut kaupunkilaiset, joita ei pidetä ”aitoina stadilaisina”, tai sitten Helsingin ulkopuolella asuvat suomalaiset.
Stadissa ja Hesaan – erilaiset näkökulmat
Käyttämämme korpus ja tilastollinen menetelmä ovat nostaneet esiin sellaisia Helsingistä keskustelemiseen liittyviä piirteitä, joita ei ole aiemmin tunnistettu. Toisaalta analyysimme vahvistaa ison aineiston avulla jo aiemman tutkimuksen havaintoja. Kun tarkastellaan muuhun kuin alun perin tutkimuskäyttöön tuotettuja tekstejä (tai muita aineistoja), voidaan päästä kiinni merkityksiin ja kielenkäyttötapoihin, joita ei aiemmin ole voitu havaita. Tätä voidaan pitää korpusavusteisen onomastiikan etuna.
Tutkimuksemme vahvistaa muun muassa sen, että slanginimi Stadi liittyy usein keskusteluihin, joilla ilmennetään tietynlaista helsinkiläistä identiteettiä ja nostetaan esiin tietoisuus syntyperäiseen, aitoon helsinkiläisyyteen liittyvistä ominaisuuksista. Tuttua on sekin, että Stadi esiintyy usein muiden slangisanojen kanssa, ja tässä ero Hesaan on suuri. Ilmentäväthän slangisanat ja -nimet eräänlaista aitoa helsinkiläisyyttä. Hesa näyttää esiintyvän yleispuhekielisemmässä ympäristössä.
Uutena havaintona nousi esiin slanginimien vahva yhdistyminen liikkumiseen ja matkustamiseen. Erityisen voimakkaasti tämä näkyy Hesa-keskusteluissa: tästä kertovat liikkumista ja matkustamista merkitsevät sanat, mutta lisäksi sekä paikkoja että ihmisiäkin koskevat sanat vahvistavat tämän.
Myös Stadiin liittyy liikkuminen, mutta näkökulma on aivan toinen: Hesan tapauksessa liikutaan kohti Helsinkiä tai Helsingistä pois, mutta Stadissa liikutaan pikemminkin kaupungin sisällä. Stadi ei myöskään ole mikään pistäytymispaikka konsertteihin ja muihin tapahtumiin taikka välietappi matkalla kauemmas, kuten Hesa on. Suomi24-keskusteluissa katsotaankin Stadia sisältäpäin, kun taas Hesasta puhutaan kaupunkia ulkopuolelta katsoen.
Suomi24-keskustelupalstan kirjoittajat tulevat ympäri maata, joten keskustelu heijastaa ainakin jossain määrin eri puolella Suomea asuvien ihmisten kielenkäyttötapoja ja ajatuksia. Uskomme, että korpusonomastinen tutkimus voi rikastaa paljon kaupungeista ja kaupunginosista, maista ja alueista sekä yleensäkin nimistä käytävää keskustelua.
Lue lisää
Ainiala, Terhi – Jantunen, Jarmo H. 2019: Korpusonomastinen tutkimus slanginimistä Hesa ja Stadi digitaalisissa diskursseissa. – Sananjalka 61 s. 57–79.