Nimien oikeinkirjoituksessa ovat usein ongelmallisia monisanaiset nimet. Ongelmia on lähinnä seuraavanlaisia: milloin nimen osat kirjoitetaan isolla, milloin pienellä alkukirjaimella, mitkä nimen osat kirjoitetaan yhteen, mitkä erikseen ja millä tavoin yhteen tai erikseen?

Monisanaisia nimiä on etenkin taideteosten, laitosten, yhdistysten ja seurojen nimissä. Niiden kirjoittamista vaikeuttaa se, että niitä on kirjoitettu eri tavoin sen mukaan, mikä on nimen tarkoite.

Iso ja pieni alkukirjain

Yksityisten seurojen, liittojen, laitosten ja yhdistysten nimien kirjoittamisessa on yhtenä vaikeutena ison ja pienen alkukirjaimen käyttö nimen eri osissa: kirjoitetaanko Suomen Autovaraosaliikkeenharjoittajain Yhdistys vai Suomen autovaraosaliikkeenharjoittajain yhdistys?

Ison alkukirjaimen käyttö nimen eri sanoissa on kaikkiaan selvästi yleisempää kuin pienen. Esimerkiksi Suomalainen, Suomalais-, Suomen ja Suomi-alkuisista sanaliittonimistä (Suomalainen Pursiseura, Suomalais-Srilankalainen Kauppayhdistys, Suomen Urheiluliitto ja Suomi-Seura) kirjoitetaan kaikki sanat isolla alkukirjaimella noin yhdeksässäkymmenessäviidessä prosentissa (lähteenä Helsingin seudun puhelinluettelo 1986).

Nimen kaikki eri osat on vanhastaan kirjoitettu isolla alkukirjaimella. Esimerkkinä mainittakoon viime vuosisadalla perustetut seurat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotikielen Seura, Suomen Geologinen Seura ja Suomen Lähetysseura. Tätä kirjoitustapaa on useimmiten noudatettu myös uusien seurojen ja yhdistysten nimiä luotaessa. Sillä on ollut tukenaan laaja nimenkirjoitusmalli: liikkeiden nimet (Kruununhaan Kulta ja Kello, Malmin Hautausmaan Kukkakauppa, Maijun Salonki, Lintujen Kuningas Kurki, Koivukylän Klubi).

Suosituksen mukaan riittäisi, että nimen ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Isolla kirjoitetaan vain ensimmäinen sana esimerkiksi nimissä Äidinkielen opettajain liitto, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Tämä käytäntö on jossain määrin yleistymässä, ja se on saanut tukea suosituksesta, jonka mukaan monisanaisissa taideteosten ja valtion laitosten nimissä kirjoitetaan isolla kirjaimella vain nimen ensimmäinen sana: Pienten joutsenten tanssi, Neito kulkee vetten päällä, Taistelevat metsot, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Valtion painatuskeskus. Jos monisanaiset yhdistysten ja seurojen nimetkin kirjoitettaisiin tällä tavoin, riittäisi yksi ohje.

Nimi kirjoitetaan niin kuin asianomainen sen kirjoittaa

Suomen kielen lautakunta on antanut 22.5.1978 suosituksen ison ja pienen alkukirjaimen käytöstä yksityisten seurojen, liittojen, laitosten ja liikkeiden nimissä (Kielikello 2/1978): ”– – nimi kirjoitetaan niin kuin asianomainen sen kirjoittaa.” Jos nimen kirjoitusasu ei ole tiedossa, nimen kaikki eri sanat voi kuitenkin kohteliaisuudesta kirjoittaa isolla alkukirjaimella.

Nimen kirjoitusasu olisi periaatteessa aina tarkistettava. Tarkistaminen saattaa olla työlästä, ja viestintätilanteen vaatimuksista riippuu, miten tarkkaan suositusta voi tai tulisi noudattaa. Rekisteröidyn nimen kirjoitusasun voi tarkistaa yhdistykseltä itseltään tai yhdistysrekisteritoimistosta. Yleislähteenä on lähes jokaisen ulottuvilla puhelinluettelo, johon seurat ja yhdistykset ovat itse ilmoittaneet nimensä. Tosin puhelinluetteloiden toimitustapa voi vaatia tiettyjen seikkojen yleistämistä; esimerkiksi Helsingin seudun puhelinluetteloon on rekisteröidyn yhdistyksen lyhenteeksi yleistetty ry, yhdistysrekisterissä käytetään lyhennettä r.y., oikeinkirjoitussuositus taas on ry. (Kielikello 1/1987 ¹).

Helsingin seudun puhelinluettelon mukaan kirjoitetaan Kansainvälinen Vapaaehtoinen Työleirijärjestö, Kansalais- ja Työväenopistojen Liitto KTOL, Kansallinen Eläkeläisliitto, Kansainvälinen Vapaaehtoinen Työleirijärjestö, Kansainvälinen Villajärjestö, Keskustan Opiskelijaliitto (mutta Keskustan terveysliitto), Koti ja Koulu -yhdistysten Liitto, Luova Kasvu, Maito ja Terveys, Merimies-Unioni, Sosiaali- ja Terveysalan Järjestöjen Työntekijät SOTT (mutta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY), Suomen Folk- ja Country-musiikin Seura, Suomen Kaupunkiliitto, Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliitto – SKSK, Sosialistinen Terveysrintama, Steinerpedagogiikan seura, Unioni Naisasialiitto Suomessa ja Vantaan opettajien ammattiyhdistys. Nämäkin esimerkit osoittavat, että nimen kirjoitustapaa ei voi arvata, vaan se on kussakin tapauksessa selvitettävä erikseen.

Muita oikeinkirjoitusongelmia

Entä miten kirjoitetaan muulla tavoin oikeinkirjoitukseltaan ontuvat nimet? Ongelmia saattaa olla myös seurojen ja yhdistysten nimissä esiintyvien sanojen kirjoittamisessa yhteen tai erikseen. Miten kirjoittajan on suhtauduttava vaikkapa seuraavanlaisiin yhdyssanojen oikeinkirjoitusta koskeviin seikkoihin:

Suomi–Australia Seura ry
Suomi–Brunei Yhdistys ry
Suomi–Espanja seura ry
Suomi–Korean Tasavalta Yhdistys ry.

Oikeakielisiä olisivat seuraavanlaiset asut:

Suomi–Australia-seura ry.
Suomi–Brunei-yhdistys ry.
Suomi–Espanja-seura ry.
Suomi–Korean tasavalta -yhdistys ry.

Yhdysmerkin käytössä pitäisi noudattaa yleisiä oikeinkirjoitussääntöjä, jotka on esitetty esimerkiksi Kielikellossa 1/1986.²

Nimen virallisen kirjoitusasun muuttaminen vaatii yhdistysrekisterimuutoksen. Muutoksenhaku pelkän oikeinkirjoitusvirheen takia voi tuntua turhalta, mutta yhdistys voi muita muutoksia hakiessaan hakea myös muutosta nimensä kieliasun korjaamiseksi.

Vastuu yhdistyksen tai seuran nimen oikeasta kieliasusta on nimen antajilla ja kannattajilla – yhdistyksen perustajilla ja jäsenillä. Yhdistysten nimissä on pyrittävä noudattamaan oikeinkirjoitusohjeita. Uusia yhdistyksiä perustettaessa on lisäksi pyrittävä noudattamaan yleistä monisanaisten nimien oikeinkirjoitusohjetta: isolla alkukirjaimella kirjoitetaan vain nimen ensimmäinen sana, esimerkiksi Valkoisten kissojen ystävien yhdistys.

¹ Uusin suositus on Kielikellossa 4/1988.

² Uusimmat ohjeet ovat Kielikellossa 3/1998.