Siirry sisältöön

4/1987

Kielenhuoltoterveisiä Helsingistä

Kimmo Linkama

Kielikellon viime numerossa (3/87) Harri Mantila toi kielenhuoltoterveisiä Unkarista lähinnä siitä näkökulmasta, miten unkarilaiset ovat …

Keskustelua

Nimien kansainväliset siirrekirjoitusjärjestelmät

Eeva Maria Närhi

Kun käännetään tekstejä muita kirjoitusjärjestelmiä käyttävistä kielistä meidän latinaiseen kirjoitusjärjestelmäämme, jää kääntämättä yksi kielen alue, …

Artikkeli

Opettajien risut ja ruusut

Risto Kaipainen, Anneli Kauppinen, Mirja Kurkela, Marja Pullinen, Mauno Rissanen

Kielikello on erinomainen lehti. Äidinkielen opettajat ei liene pienin ryhmä, joka hyötyy sen välittämästä ajantasaisesta …

Keskustelua

Paikannimityyppi Ruonan Sydänmaa

Ritva Korhonen

Useimmat paikannimet sisältävät määritteen ja paikan lajia ilmaisevan perusosan, ja ne kirjoitetaan yhtäjaksoisiksi yhdysnimiksi (Haukijärvi, Haukijärvenoja). Paikannimen jälkiosa voi kuitenkin olla myös erisnimi, ja se on tarpeen ilmaista nimen kirjoitusasussa. Usein määrite voidaan liittää erisnimeen yhdysmerkkiä käyttäen ja säilyttää siten nimikokonaisuus hajottamattomana (Keski-Haukijärvi), mutta genetiivimääritteisiin nimiin yhdysmerkki ei käy (Haukisen Haukijärvi). Tämäntyyppisiä nimiä käsittelee kirjoituksessaan nimitoimiston tutkija Ritva Korhonen.

Artikkeli

Seurojen ja yhdistysten nimien kirjoittaminen

Raija Miikkulainen

Yhdistysten luvatuksi maaksi sanotun Suomen seurojen ja yhdistysten kirjavasta nimistöstä näkyy harrastusalojen moninaisuus. Näkyy siitä myös se, että nimien oikeinkirjoituskäytänteet ovat aikojen kuluessa vaihdelleet. Yhdistysten nimien oikeinkirjoituskysymyksiä, lähinnä ison ja pienen alkukirjaimen käyttöä, käsittelee tässä kirjoituksessa nimitoimiston tutkija Raija Miikkulainen.

Artikkeli

Säätytalossa vai Säätytalolla?

Saara Welin

Kirjoittaja pysähtyy usein epätietoisena miettimään, pitäisikö kutsua yleisöä Karjalataloon vai Karjalatalolle, hotelli Aulankoon vai Aulangolle. Käytäntö horjuu joissakin nimissä, eikä kielitaju aina selvästi ohjaa jompaankumpaan taivutukseen. Tätä ongelmaa käsittelee seuraavassa nimitoimiston tutkija Saara Welin.

Taivutus ja johtaminen

Termitkö pahasta?

Henrik Grönqvist

Kielikellon numerossa 3/1987 on Pirjo Rantalaisen mielenkiintoinen kirjoitus ”Oikeakielisyysohjeilla ei opi kirjoittajaksi ”. Siinä hän …

Keskustelua

Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla

Aino Sinisalo

Adjektiivialkuisten paikannimien taivutuksen yleissääntönä on, että nimet taipuvat niin kuin asianomaisella paikkakunnalla paikallinen väestö on tottunut kutakin nimeä taivuttamaan. Sama nimi saattaa eri puolilla Suomea taipua eri tavoin. Vanhastaan nimiä on taivutettu ja taivutetaan yhä siten, että yhdysnimen molemmat osat ovat kongruenssissa eli mukautuneet samaan taivutukseen, esimerkiksi Isossakyrössä, Uudessakaupungissa. Tätä taivutustapaa on syytä edelleen noudattaa, siihenhän suomalainen korvamme on tottunut. Poikkeuksena on kuitenkin muutamia mukautumattomaan taivutukseen eli inkongruenssiin vakiintuneita nimiä, esimerkiksi Kaunissaaressa, Kylmäkoskella. Tällaisia taivutuskysymyksiä käsittelee nimitoimiston tutkija Aino Sinisalo tässä kirjoituksessa.

Taivutus ja johtaminen

Uusien nimien antamisesta ja vanhojen suojelemisesta

Eeva Maria Närhi

Paikannimien antamisen ongelmat vaihtelevat eri maissa. Kanadassa tai Australiassa on viranomaisten nimettävä suurten alueiden luonnonpaikkoja. …

Artikkeli

Äidinkielenopetuksesta sekä termeistä ja ”termeistä”

Pirjo Rantalainen

Kiitokset vastineista. Muutama pikku toteamus aiheesta lienee vielä paikallaan. Jos äidinkielenopettajat tuskailevat alkeellisten oikeakielisyysvirheiden kanssa, …

Artikkeli