Kouluissa ja kielioppaissa on monet vuodet varoiteltu seuraavanlaisesta seurauksena- ja tuloksena-essiivien käytöstä:

Ministeri joutui eroamaan skandaalin seurauksena.

Vaalitappion seurauksena puolue menetti enemmistönsä parlamentissa.

Tutkimusryhmä teki viime kesänä Kiziin matkan, jonka tuloksena on jo ajoitettu pari rakennusta.

Harjoitetun politiikan tuloksena maan sotilaallinen voima on heikentynyt.

Perinteisen lauseenjäsennyksen mukaan edellisten virkkeiden seurauksena- ja tuloksena-essiivit ovat predikatiiviadverbiaaleja ja ne viittaavat lauseen subjektiin tai objektiin. Virkkeet pitäisi siis tulkita seuraavasti: skandaalin seuraus = ministeri, vaalitappion seuraus = puolue, matkan tulos = pari rakennusta, politiikan tulos = sotilaallinen voima. Kirjoittajat eivät tietenkään ole tarkoittaneet tällaista tulkintaa, vaan he ovat käyttäneet seurauksena- ja tuloksena-essiivejä koko lauseen määritteinä: skandaalin seuraus = ministeri joutui eroamaan, matkan tulos = pari rakennusta on ajoitettu. Väärän määritesuhteen vuoksi virkkeitä on pidetty virheellisinä. Seurauksena ja tuloksena määrittävät vain yksittäisiä lauseenjäseniä, eivät koko lausetta.

Opetuksesta huolimatta edellisten kaltaisiin rakenteisiin törmää tekstissä tuon tuostakin. Opettajien kokemukset lisäksi osoittavat, että ohjeen omaksuminen tuottaa monille suuria vaikeuksia. Yleisessä kielitajussa seurauksena- ja tuloksena-adverbiaalien viittauskohteeksi ei jäsenny automaattisesti subjekti tai objekti, vaan ne käsitetään yhtä hyvin myös koko lauseen määritteiksi.

Käytännön opetus- ja kielenhuoltotyössä syntynyt käsitys saa tukea, kun tarkastellaan tekstiaineistoja. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden vuoden 1987 vuosikerrasta seurauksena- ja tuloksena-rakenteita löytyi 195, seurauksena esiintyi 109 ja tuloksena 86 kertaa.

Esimerkit jakaantuvat erityyppisiin seuraavasti:

 

seurauksena    
määrittää subjektia 55 (46 + 9)
  objektia 5
  koko lausetta 49
tuloksena    
määrittää subjektia 59 (55 + 4)
  objektia 7
  koko lausetta 20


Subjektia määrittäviksi on laskettu myös ne esimerkit, joissa subjektina on että-sivulause (9 ja 4).

Seuraavassa joitakin esimerkkejä oikeana (A) ja vääränlaisena (B) pidetystä käytöstä (esimerkit ovat Suomen Kuvalehden vuoden 1987 vuosikerrasta):

A) Määrittää subjektia tai objektia (viittauskohde on lihavoitu)

Jollei liikavesistä huolehdita, seurauksena on hedelmättömiä vettyneitä maita.

Työn tuloksena valmistui yli 250 sivua laaja kertomus.

Yhtenä seurauksena on neuvostoyhteiskunnan muuttuminen avoimeksi yhteiskunnaksi.

Tästä saattaa olla seurauksena se, että alamme lukea vain otsikoita ja rakentaa maailmankuvaamme sen varaan.

Jos Joensuun seurauksena maahan saadaan pääministerin hahmottelema jatkuvan koulutuksen järjestelmä, on saatu aikaan todella paljon, Sorsa sanoo.

Analyysin tuloksena saadaan mm. varoitus- ja hälytysilmoitukset pinnan jäätymisvaarasta.

B) Määrittää koko lausetta (ohjeiden mukainen viittauskohde on lihavoitu, kirjoittajan tarkoittama viittauskohde on kursivoitu)

Vihan seurauksena Syyria on tukenut Irania Irakia vastaan.

Martilta irtosivat kynnet paleltumisen seurauksena.

Episodin seurauksena pari asteli vihille jo kahden viikon kuluttua, ja Anne sanelee tahdin edelleen (Anna 14/1993).

Tapahtuman seurauksena hallituksen opetusministeri ilmoitti ykskantaan, että ”tietty tie on kuljettu loppuun teatterikorkeakoulussa”.

Pitkälti pimentoon jääneiden tapahtumien seurauksena Kanadan ulkoministeri Joe Clark ilmoitti yllättäen – – , että Helsingin lähetystöä ei sittenkään suljeta.

Mellakoihin päättyneen vierailun tuloksena sekä hallitus että oppositio selittävät, että paavi on tukenut juuri heitä.

Lauseopillinen kaksihahmotteisuus

Seurauksena- ja tuloksena-rakenteiden subjekti on usein verbilähtöinen -minen-johdos tai jokin muu verbistä johdettu substantiivi (esim. nousu, kasvu). Vaikka tällaiset johdokset ovat muodollisesti substantiiveja, ne ovat merkitykseltään hyvin verbimäisiä. Tätä havainnollistavat seuraavat virkkeet:

A) Sateen seurauksena oli veden pinnan nouseminen.

B) Sateen seurauksena oli (se), että veden pinta nousi.

C) Sateen seurauksena veden pinta nousi.

Esimerkki A poikkeaa B:stä ja C:stä vain siten, että siinä on ilmaistu verbistä johdetun substantiivin avulla se, mikä muissa on ilmaistu suoraan verbillä. Lauseiden perusajatus on sama. Yleisessä kielitajussa muodollinen substantiivisuus ei näytä riittävän erottamaan esimerkin A kaltaisia rakenteita C:n kaltaisista, virheellisinä pidetyistä rakenteista.

Esimerkkien perusteella näyttää siis siltä, että nykypuhujan kielitajussa seurauksena ja tuloksena voivat määrittää myös koko lausetta. Terho Itkonen katsoo kirjoituksessaan ”Kuoli vilustumisen seurauksena” (Retkiä nykysuomeen, s. 129–130)¹, että määritesuhteen uudenlainen hahmotus on saattanut syntyä lauseopillisesti kaksihahmotteisten lauseiden kautta. Itkosen esimerkkilause on ”Maanjäristyksen seurauksena kulki valtava vuoksiaalto poikki meren Kreikasta Turkkiin” (HS 10.7.1956). Essiivi voidaan tässä tulkita vain subjektin (vuoksiaalto) määritteeksi, mutta yhtä hyvin sen voidaan katsoa määrittävän myös koko lausetta (maanjäristyksen seuraus = se, että valtava aalto kulki Kreikasta Turkkiin). Itkosen mielestä tällaiset lauseet ovat saattaneet toimia syntaktisen siirtymän ponnahduslautana. Hän arvelee kuitenkin, että kehitys on saanut lisäpontta myös muista kielistä, varsinkin ruotsin som-rakenteista (esim. ”Rälsen har sprungit sönder som följd av den starka kölden”).

Seurauksena- ja tuloksena-rakenteiden ongelmia

Seurauksena- ja tuloksena-essiivit kuuluvat lähinnä kirjoitettuun kieleen, ja siksi niiden käyttöön liittyy monia yleisiä kirjoitetun kielen ongelmia. Seurauksena ja tuloksena ovat usein vaikeaselkoisen ja raskaan lauserakenteen merkkejä. Ne kertovat myös siitä, että kirjoittaja ei ole jaksanut ajatella ja muotoilla sanottavaansa loppuun asti, vaan on turvautunut ensimmäiseen mieleen tulevaan ratkaisuun. Terho Itkonen toteaakin, että seurauksena- ja tuloksena-essiivien ”etuna” on niiden helppokäyttöisyys: niitä voi käyttää maneerimaisesti yrittämättäkään etsiä täsmällisempää sanontaa (Retkiä nykysuomeen, s. 130). Esimerkiksi seuraavat lauseet paranevat, kun ajatus muotoillaan uudestaan ilman seurauksena- ja tuloksena-essiivejä:

Näinä kuukausina on totuttu odottamaan pääsihteeri Gorbatshovilta uusia aseidenriisunta-aloitteita jokikisen puheen ja tapaamisen tuloksena.

Paremmin: Näinä kuukausina on totuttu siihen, että pääsihteeri G. esittää uusia aseidenriisunta-aloitteita jokikisessä puheessaan ja tapaamisessaan.

Puhuttiin jopa Saharan leviämisestä noin 15 kilometrin vuosivauhdilla pelkästään lampaiden aiheuttaman kulutuksen ja kasvillisuuden hävittämisen seurauksena.

Paremmin: Puhuttiin jopa, että Sahara leviää noin 15 kilometriä vuodessa pelkästään lampaiden aiheuttaman kulutuksen ja kasvillisuuden hävittämisen vuoksi.

Lääkintöhallituksen työryhmässä käsiteltiin illegaalisen toiminnan mahdollisuutta seurauksena liian tiukasta juridisesta säätelystä.

Paremmin: Lääkintöhallituksen työryhmässä käsiteltiin sitä, seuraako liian tiukasta juridisesta säätelystä illegaalisen toiminnan mahdollisuus. (Tai: – – onko liian tiukasta juridisesta säätelystä seurauksena illegaalisen toiminnan mahdollisuus.)

Kevään 1936 vasemmiston vaalivoiton seurauksena maan Afrikassa sijaitsevien varuskuntien sotilaskapinana puhjennut sota oli ehtinyt jo paljastaa pahasti ristihuuliset kasvonsa.

Paremmin: Vasemmiston vaalivoitto keväällä 1936 aiheutti maan Afrikassa sijaitsevissa varuskunnissa sotilaskapinan. Kapinasta kehittynyt sota oli jo ehtinyt paljastaa – – kasvonsa.

Toisinaan lauseen määritteeksi tarkoitettu essiivi hahmottuu häiritsevästi objektin tai subjektin määritteeksi:

Nykyinen presidentti Raul Alfonsin valittiin virkaansa demokraattisen prosessin tuloksena.

Paremmin: Nykyinen presidentti R. A. valittiin virkaansa demokraattisesti.

Neuvottelun tuloksena Ryti lähetti Hitlerille kirjeen.

Paremmin: Neuvottelujen jälkeen Ryti lähetti Hitlerille kirjeen. (Tai: Neuvottelujen tulos oli, että – –.)

Kuten edellisistäkin esimerkeistä ilmenee, seurauksena ja tuloksena ovat usein korvattavissa jollakin postpositiolla tai toisenlaisella lauserakenteella. Postpositiot johdosta, vuoksi, takia, ansiosta, jälkeen ym. ovat ilmaisevampia ja merkitykseltään täsmällisempiä kuin melko ylimalkaiset seurauksena ja tuloksena:

Järjestelmän seurauksena (> vuoksi, takia) liikenne loppuu kotimaassa samalla kun kansainvälinen lentoliikenne kärsii.

Yhteenottojen seurauksena (> vuoksi, takia, jälkeen) Intian joukot aloittivat tamilien ahdistamisen.

Ravitsemusneuvonnan tuloksena (> ansiosta) sepelvaltimotautia aiheuttavan LDL -kolesterolin pitoisuus laski — —.

Ohje

Vanha seurauksena- ja tuloksena-essiivejä koskeva ohje tähtää lauseopilliseen täsmällisyyteen. Lauseen määritesuhteiden hahmottaminen vaatii kuitenkin tässä tapauksessa kielenkäyttäjiltä varsin hyvää lauseopillista analyysikykyä. Ohjeen vaikeutta lisää vielä se, että se ei tunnu enää saavan tukea kielitajusta, vaan nykypuhujan kielitajussa seurauksena ja tuloksena voivat määrittää myös koko lausetta. Koska normin ja käytännön välinen ristiriita on kasvanut suureksi, suomen kielen lautakunta piti aiheellisena väljentää ohjetta paremmin käytännön tilannetta vastaavaksi.

Lautakunta katsoi, että seurauksena- ja tuloksena-essiivejä voi usein käyttää luontevasti myös koko lauseen määritteinä. On kuitenkin huomattava, että kaikki seurauksena- ja tuloksena-essiivit eivät ole hyväksyttäviä. Sanonnan onnistuneisuus on arvioitava tapaus kerrallaan. Nykykielen kannalta on perusteltua asettaa etusijalle lauserakenteen ja sanonnan selkeys ennen oikean lauseopillisen määritesuhteen vaatimusta. Keskeistä ei siten ole, määrittääkö essiivi subjektia tai objektia vai koko lausetta. Sen sijaan on arvioitava, onko virkerakenne liian monimutkainen tai moniselitteinen ja olisiko asia sanottavissa yksinkertaisemmin ilman essiiviä. Essiivi on monesti korvattavissa esimerkiksi postpositioilla johdosta, vuoksi, takia tai muuttamalla lauserakennetta.


¹ Itkosen kirjoitus on julkaistu alun perin Virittäjässä (1956) sekä uudelleen artikkelikokoelmissa Nykysuomen tutkimusta ja huoltoa (1966) ja Retkiä nykysuomeen (1979).