Vanhan kirjasuomen aikaisista teksteistä voisi löytyä venäläistä sanastoa 1700-luvun asiakirjoista, koska tuolloin Suomi oli kahteen otteeseen Venäjän miehittämänä, vuosina 1713–1721 (isoviha) ja 1742–1743 (pikkuviha). Suuren Pohjan sodan päättäneessä Uudenkaupungin rauhassa (1721) ja pikkuvihan päättäneessä Turun rauhassa (1743) Ruotsi menetti Venäjälle osia Kaakkois-Suomesta ‒ alueen, jota alettiin myöhemmin kutsua Vanhaksi Suomeksi. 1700-luvun asiakirjasuomennoksia selatessa löytyykin helposti tekstejä, joissa on runsaasti venäläisiä lainasanoja. Tarkastelen tässä muutamaa näistä teksteistä.
1720: Venäläisiä arvonimiä
Vuodelta 1720 eli isonvihan ajoilta on säilynyt Paltamon kirkon arkistossa kolme rajarauhaa käsittelevää kirjettä, jotka on julkaistu painettuina vasta 1900-luvun alussa. Kirjeistä kaksi on suomennettu venäjästä, kieliasusta päätellen Venäjän puolella rajaa: käännösten kielimuoto liikkuu suomen ja karjalan kielten rajamaastossa. Molemmat alkavat täysin venäjänkielisellä mutta ainakin painetussa versiossa latinalaisin kirjaimin kirjoitetulla fraasilla
Po ukasu welikoho hosudarä tzaräa I welikoho knäazä Petraa Alexiewitza wsea welikia I malia I bielia Rosij samodertza.
Suomeksi fraasi kuuluu kutakuinkin ”Hänen keisarillisen korkeutensa tsaarin ja suuriruhtinaan Pjotr Aleksejevitšin, koko Ison-, Vähän- ja Valko-Venäjän yksinvaltiaan käskystä”.
Ison tilan lyhyessä kirjeessä vievät tärkeän virkamiehen Fjodor Matfejevitš Apraksinin muhkeat tittelit: ”Salaneuwon andaial Generalal Admiralal ja Kawaleral. Ja Ruhtinallisen Admiralteiscoin Kollehian Presidental ja generalal Gubernator Grafal – – Käskietty ettäs” (salaneuvokselta, yliamiraalilta ja ritarilta ja ruhtinaallisen amiraaliteettikollegion johtajalta ja kenraalikuvernööriltä, kreiviltä – – [on] käsketty, että).
Siinä, missä konsonanttiloppuisiin vierassanoihin tavallisesti liitetään ja on 1700-luvullakin liitetty suomen sijapääte sidevokaalin i avulla, tässä suomentaja onkin käyttänyt sidevokaalina a:ta, kuten sanoissa Kawaleral ja Presidental. Ratkaisuun lienee vaikuttanut se, että venäjässä maskuliinisukuisten sanojen genetiivin pääte on -a (esim. президент|a) ja myös livvin- eli aunuksenkarjalassa taivutuksen sidevokaalina toimii a. Itse asiassa koko taivutettu tittelirimpsu on mahdollista tulkita karjalankieliseksi.
Pelkkä lipsahdus lienee, että (erilleen kirjoitetussa) yhdyssanassa generalal|gubernator jälkiosa on jäänyt tykkänään taivuttamatta ja sen sijaan taivutuspääte on liitetty alkuosaan general. Toisessa kohtaa samaa kirjettä taas sekä alku- että jälkiosa taipuvat generalal|gubernatoral.
Ei minkäänkaltaista esivastaottamista!
Kirjeen suomalaisten kannalta keskeinen sisältö on ilmaistu seuraavasti:
Käskietty ettäs Raia myöte Asuwaisilla wenäiähän Puolen Swenscan werolaisten kansa käywä ystäwällisest ja Pidä keskens kauppa wapahinen.
Siis raja-asukkaiden on elettävä sovussa keskenään ja heillä on oikeus käydä vapaasti kauppaa rajan yli. Mutta sitten tulee vielä täsmäohjeet Suomen puolelle:
Ruscoit asuwaiset Swenskan Prawintzih ej mingänkaldaistä [!] edes päin esi wasta ottamista ej tehdäis Ja jos Swenskan granitzan takaa löytysiwät sen kaltaiset jotca esiwasta otandaa näyttasiwät [!] wihollisen tawalla jota kuta wahingua. nijn sijdä asiasta kiriojtta sikeläjsil Swenskan Komandiroil nijstä asioista ja tehdyistä wahingoista.
Venäläiset, jotka asuvat ”Svenskan provinssissa” eli Ruotsin puolella rajaa, eivät saa tehdä minkäänlaista ”esivastaottamista”. Jos jotkut kuitenkin ”näyttäisivät esivastaotantaa vihollisen tavalla” ja aiheuttaisivat vahinkoa, asiasta tulee kirjoittaa paikallisille Ruotsin sotaväen päälliköille.
Tekstiyhteydestä voi päätellä, että esivastaotanta ja esivastaottaminen merkitsevät jonkinlaista vastarintaa tai niskurointia vallanpitäjiä vastaan, mutta mistä ihmeestä kirjeen suomentaja on keksinyt moiset sanat? Mistäpä muualta kuin venäjästä. Näiden suomalaiselle jokseenkin käsittämättömien sanojen taustalla lienee venäjän rakenteeltaan yhtä lailla kolmesta osasesta muodostuva со|против|ление (’vastarinta’), vaikka rakenne-elementit eivät vastaakaan toisiaan yksi yhteen. Siinä sanat paistavat paperilla, mutta tuskinpa kukaan suomalainen on sellaisia käyttänyt muutoin kuin lukiessaan käskykirjettä ääneen.
1741: Venäläisiä sotilaita ja aseita
Vuonna 1741 Tukholmassa ilmestyi Merckellin lesken painosta ”Selkjä ja Täydellinen Tieto Sijtä, Cuinga Majori Malcolm Sinclairi – – Murhatux on tullut”. Majuri Sinclair oli ollut vuonna 1739 matkalla Konstantinopolista Ruotsiin mukanaan tärkeitä asiapapereita, kun kaksi hänen liikkeitään seurannutta venäläisupseeria murhasi hänet Sleesiassa. Selostus kuvaa perinpohjaisesti Sinclairin viimeisen matkan halki Euroopan. Ilmeisesti ruotsista suomennettu teksti sisältää monenkielistä sanastoa, myös muutamia venäläisiä sanoja.
Vieraskielisten ainesten käsittely ei ole tekstissä mitenkään systemaattista. Esimerkiksi huudahdus Mon Dieu! (’Jumalani!’) on suomennettu, pitkää latinankielistä repliikkiä ei. Sana палаш ’(kaksiteräinen) sapeli’ esiintyy tekstissä ensin latinaistetussa kirjoitusasussa ilman mitään selitystä, mutta toisessa kohtaa sitä on höystetty suomenkielisellä selityksellä (lihavoinnit EH):
Sitte cuin nämät Wenäläjset – – tulit – – heidän qvarterins, annoit he ostat caxi Palaschja heidän palwelioillens
[Palvelijat] ynnä Levitzkin canssa aiwoimilla Pallascheilla eli miecoilla cohdastans juoxit peräsä, ja cuului usia lyöminen nijncuin laho puutta olis hacattu.
Ilmaus российский полк ’venäläinen rykmentti’ on esitetty sekä suomennettuna että latinaistetussa kirjoitusasussa. Sen sijaan venäläistä sotilasarvoa поручик ’luutnantti’ suomentaja (tai alkuperäinen kirjoittaja) ei ole katsonut tarpeelliseksi kääntää:
tämä Levitzki olis Lieutenanti yhdestä Wenäläisen Regementistä Rochiski Polk cutzuttu
[Lembergissä] yx Wenäjän Posti-huonet oli, jota yx Poruschik Jalka-wäestä Nicoli Waschilikof cutzuttu, edes seisoi [hoiti], jonga tykönä yx toinen Wenäjän Officerari eli Porutschik hewos-wäestä nimeldä Levitski – – oleskeli
Ilman sen kummempia selityksiä on käytetty myös sanaa kasakka, joka kieltämättä oli 1700-luvun suomessa jo hyvin tuttu ja kirjoitusasultaankin vakiintunut. Tässä selostuksessa kasakka-sanan kirjoitusasu noudattelee kuitenkin 1700-luvun ruotsia:
[Kun matkalaiset] tulit Gogovuseen, andoi Gouverneuri Lugenskosa heidän tietä – – että muutamat toisin waatetut miehet Cossackein caldaiset, heitä tacaa ajaisit.
1762: Venäläisiä hallintotermejä
Kolmannen silmäyksen 1700-luvun venäläislainoihin tarjotkoon vuonna 1762 ”Sanct Petarborissa” eli Pietarissa painettu suomennos ”Hänen Käysarillisen Mayestetinsa” Elisabetin käskystä, että toiselle paikkakunnalle karanneet palvelijat ja talonpojat tuli palauttaa alkuperäisiin kotipaikkoihinsa. Heidän vastaanottamisensa ja asuttamisensa lääninhaltijan eli maanomistajan tietämättä oli rangaistava teko:
jos eij ole todistettapa, että länein Haldiat Carcureista on tiennet nijn pitä Pricaschicat eli Käskyläiset, mieronmiehet, starostit ja muut monennimelliset Talonpojat, jotca sencaltaisia Carcureita ilman heidän haldiainsa tieto ja tahto owat wastanottanet, plättein Canssa Rangaistaman, kelwolliset Sotamiehixi, waan kelwottomat Pogonschicoixi pantaman, ilman että heitä Recrutein jouckoon luetan
Olipa karkureiden vastaanottaja tilanhoitaja (приказчик), käskyläinen, mieronmies eli kruunun vuokraviljelijä, kylänvanhin (староста) tai kuka muu hyvänsä, hänet piti passitettaman taistelukuntonsa mukaan joko sotamieheksi tai kuorma-ajuriksi (погонщик), mutta sitä ennen ”plättein Canssa Rangaistaman”. Siis piiskattaman – Christfrid Ganander nimittäin selittää sanakirjassaan Nytt Finskt Lexicon (1787), että plätti on ”Venäjän Karjalassa” (i Ryska Careln) käytetty lyhyt ratsupiiska. Sanan plätti – samoin karjalan kielen pletti-sanan – taustalta löytyykin venäjän плеть, joka merkitsee punottua ruoskaa ja piiskaa.
Sanan starosti vaiheita suomen kielessä voi seurata 1760-lukua pidemmällekin: Vuonna 1801 on painettu ”Suomenmaan Gouvernementin Öwer Forstmästarilda ja Riddarilda Metzä Starastillen Käsky ojenusnuoraxi ammatin toimituxesa”. Asiakirjan nimessä esiintyvät sulassa sovussa ruotsalais- ja venäläisperäiset virkanimikkeet överforstmestari ja metsästarasti. Vuoden 1762 asetuksesta tuttu starosti on nyt mukautunut astetta vahvemmin suomen kieleen, kun jälkitavun painoton o-äänne on kirjoitettu ääntämistä läheten a:na ja sanasta tehty yhdyssana supisuomalaisen määriteosan metsä avulla (käskykirjeessä mainitaan myös palostarasti). Ja kappas vain, vielä 1960-luvulla valmistuneesta Nykysuomen sanakirjasta löytyy sana staarosta, jonka selitteenä on ’kylänvanhin (Venäjällä)’.
Mutta palataan vielä vuoden 1762 käskykirjeeseen. Venäjän hallinnon alla venäjänkielistä hallinnollista sanastoa on käytetty suomenkielisessä tekstissä lähes sellaisenaan, vain tekstiympäristön vaatimaan sijamuotoon taivutettuna:
Jos jongun Carcuri-palweljoita ja talonpojkia Löyty Howein Wolosteissa eli pitäissä ja eriuskoitten ja myös crunun Seloissa Nijn myös Jamski-slobodeissa
Tässä suomalaiseen sisäpaikallissijaan taipuvat sulavasti sanat volosti (волость ’usean kyläkunnan muodostama hallintoalue’), kruununselo (село ’kylä’) sekä jamskislobodi (ямская слобода), joka merkitsee kaupungin lähistöllä sijaitsevaa kyytimiesten asuinaluetta. Ja kyllä vain, слобода-sanaan pohjautuu myös Tommi Kinnusen äskettäisestä romaanista tuttu asuinalueen nimi Lopotti.
Aineisto
AHF 1720 175–176 = G. [?] 1720. Oktober 21. Po ukasu welikoho hosudarä tzaräa I welikoho knäazä Petraa Alexiewitza wsea welikia I malia I bielia Rosij samodertza. Salanewuon Andaial Generalal Admiralal ja Kawaleral. Ja Ruhtinallisen Admiralteiscoin Kollehian Presidental Ja Generalal Gubernator Grafal Fedor Mathwiewitz Apraxinal Kumpanien kansa.
As 1762aa = Translati. Hänen Käysarillisen Mayestetinsa, Itse Hallitsian ylitse Caickein Wenäläisten, Käsky, Hallitsewaiselda Senatilda. – – Prändätty Sanct Petarborissa [1762].
Varia 1741 = Selkjä ja Täydellinen Tieto Sijtä, Cuinga Majori Malcolm Sinclairi – – Murhatux on tullut – –. Stockholmissa, Prändätty Cun. Kirj. Pränt. H. C. Merckelin Leskeldä [1741].
Tekstit ovat vapaasti luettavissa verkossa: http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/vks_coll_rdf.xml(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Karjalan kielen sanakirja: http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/kks_etusivu.cgi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Vanhan kirjasuomen sanakirja: http://kaino.kotus.fi/vks/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).