Kielikellossa on aiemmin kurkistettu kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aineistoihin. Tällä kertaa saadaan maistiaispalat 1940-luvulta 80-luvulle. Mitkä ovat aikaa kuvaavia uusia sanoja? Mitä merkittäviä teoksia julkaistiin? Ketkä tunnetaan ajan merkkihenkilöinä kielen kannalta? Kokonaiset Sanoin saavutettu -vuosikymmenkoosteet ovat verkossa osoitteessa www.kotus.fi/sanoinsaavutettu(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
1940-luku
Suomen ja Neuvostoliiton välisen jatkosodan (1941–44) aikaa leimaavat muun muassa sellaiset sanat kuin propaganda ja korvike. Propaganda-sanan juuret juontavat luultavasti jo 1600-luvulle. Ennen maailmansotia sitä saatettiin käyttää myös myönteisessä tai neutraalissa merkityksessä. Kahvinkorvike ja säännöstelyyn tarkoitetut ostokortit kertovat pula-ajasta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura perustaa Kielitoimiston 1945. Samassa aloitetaan puhelinneuvonta, joka todetaan heti kovin tarpeelliseksi. Kauppalehti otsikoi: ”Kielitoimiston neuvontapuhelin jo täysin kuormitettu.”
Teollisuus alkaa tuottaa käyttötavaraa materiaalista, jolle kielentutkija Lauri Hakulinen keksii 1947 nimityksen muovi. Se korvaa ruotsista lainatun plastikin.
Ajan hahmo: Lauri Hakulinen (1899–1985) oli monipuolinen kielentutkija, suomen kielen professori ja Sanakirjasäätiön johtaja. Hänen pääteoksensa Suomen kielen rakenne ja kehitys ilmestyi kahtena osana 1941 ja 1946.
1950-luku
Amerikkalaisuudet ja muu kansainvälisyys alkavat näkyä suomen kielessä. Helsingin olympialaisissa 1952 myydään Coca-Colaa ja kirjakaupoissa ensimmäistä James Bondia. Tuontituotteita ovat myös Barbie-nuket ja nuorisomusiikin laji rock and roll.
Olympiavuonna Helsingin maalaiskunnan pohjoisosaan avataan Helsingin lentoasema eli nykyinen Helsinki-Vantaan lentoasema. Seutulan kaupunginosaan johtavan tien varrelle rakennettua lentoasemaa kutsutaan (erotukseksi Helsingin Malmin lentoasemasta) myös kansanomaisilla nimillä Seutula tai Seutulan lentokenttä.
Suomen kielen perussanakirjan ja Kielitoimiston sanakirjan edeltäjän, kuusiosaisen Nykysuomen sanakirjan ensimmäinen osa julkaistaan 1951. Toisaalla kielenhuoltajat, tai silloiset kielenvaalijat, pohtivat omapalvelu-sanaa itsepalvelun tilalle ja suomenkielisiä vastineita viihteeseen viittaaville sketchille ja show’lle.
Ajan hahmot: Kielitieteilijät Helmi Virtaranta (1919–1999) ja Pertti Virtaranta (1918–1997), tutkivat ja keräsivät yhdessä suomen murteita sekä karjalan kieltä ja perinnettä nauhoituksin ja kirjoittivat aineistosta useita kielitieteellisiä teoksia.
1960-luku
Kosmonautti Juri Gagarin käy ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa 1961, ja astronautit matkustavat Kuuhun 1969. ”Sanatarkasti astronautti matkaa tähtiin, kosmonautti avaruuteen, mutta käytännössä sanat tarkoittavat kuitenkin samaa, avaruusmatkailijaa”, kerrotaan Kotuksen ”Sanojen alkuperästä” -palstalla.
Kielikello-lehti alkaa ilmestyä 1968. Ensimmäisen numeron teemana ovat vierasperäiset sanat, ja artikkelit kirjoittaa Kielitoimiston johtaja Matti Sadeniemi.
Ruotsinkielisiä kylännimiä suomennetaan. Valtuustot ja lautakunnat pohtivat sopivia suomenkielisiä vastineita muun muassa Espoon kylille. Voisiko Södrik olla Söyrikki tai Suvela? Sopisiko Gumbölen suomennokseksi jokin näistä: Kumuntila, Kumpvöli tai Kummela?
Ajan hahmo: Matti Sadeniemi (1910–1989) oli suomen kielen dosentti. Hän työskenteli muun muassa Nykysuomen sanakirjan toimittajana ja Nykysuomen laitoksen johtajana. Hän toimi myös perustamansa Kielikello-lehden päätoimittajana vuoteen 1974 asti. Seuraava päätoimittaja Esko Koivusalo kuvaili Sadeniemeä Kielikellossa 1989 näin: ”Sadeniemen usein toistama periaate kielenhuollossa oli: ’vakiintuneeseen älä kajoa’. Hän arvosti ja vaali sitä kypsyyttä, jonka kirjakielemme oli 1950-luvulle mennessä saavuttanut.”
1970-luku
Arkkitehti Alvar Aallon Finlandia-talo vihitään käyttöön 1971. Neljä vuotta myöhemmin siellä puhuvat Euroopan ja Amerikankin johtajat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa (ETYKissä), muiden mukana Suomen presidentti Urho Kekkonen.
Uudet sanat ala- ja yläaste otetaan käyttöön, kun koulujärjestelmä siirtyy vuosikymmenen aikana peruskouluun. Opetustekniikkakin kehittyy, ja Kielitoimiston neuvontapuhelimessa pyydetään apua: yliolanheitin, piirtoheitin vai ehkä piirtokuvanheitin?
Suomirock syntyy. Juhani Leskinen tekee muiden tamperelaismuusikoiden kanssa tunnetuksi manserokin (tai Manse-rockin). Leskisen eli Juicen kappaleesta Se oli jautaa (1975) napataan Stadin slangiin sana jautaa ’erityisen hyvä’. Kappaleen koko tekstin r-kirjaimet on korvattu j:llä. ”Samaan vitsiin perustuvat myöskin 70-lukulaiset tupakan nimitykset jöbe, jöbö, jöpsy sekä verbit jöbetä, jöpsytä ’polttaa tupakkaa’. Näiden takana on jööki (rööki) ’tupakka’”, kerrotaan Stadin slangin vuosikymmenistä Kotus-blogissa.
Ajan hahmo: Juhani ”Juice” Leskistä (1950–2006) on kutsuttu suomirockin Kekkoseksi ja isäksi. Hän oli laulaja, sanoittaja ja säveltäjä, joka sanoituksissaan havainnoi suomalaista mieltä ja itseään tarkasti ja purevasti. Leskisen kielikiinnostus ilmeni myös opintoina Tampereen kieli-instituutissa ja kirjallisina teoksina runoista lastenkirjoihin ja henkilöhistorioista suomennoksiin.
1980-luku
Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnev kuolee 1982. Valtion johtoon nousee 1985 uudistusmielinen Mihail Gorbatšov, jolta suomen kieleen saadaan venäjänkieliset sanat glasnost ’avoimuus’ ja koko silloiseen uudistuspolitiikkaan viittaava perestroika ’uudelleenrakentaminen’.
Suomessa vietetään kulutusjuhlaa ja keinottelun mahdollistavan kasinotalouden aikaa. Tarvetta on myös vähemmän juhlallisille sanoille, kuten konkurssikypsä, köyhyysloukku ja burnout. Nimirintamalla uutta on vuoden 1986 sukunimilaki, jonka ansiosta naiset voivat vastedes avioliitossa pitää oman sukunimensä.
Ensimmäinen Ruokakello eli Kielikellon ruoka-aiheinen teemanumero (2/1983) selvittelee ruoasta kirjoittavan oikeinkirjoituskysymyksiä. Vieraiden ruokalajien nimiä neuvotaan tilaisuuden tullen korvaamaan kuvailevalla suomenkielisellä nimityksellä: ”cheesecake” voi ruokalistassa olla amerikkalainen juustokakku, ”bouillabaisse” ranskalainen kalakeitto, ”ratatouille” munakoiso-vihannespata ja ”quiche lorraine” yhtä hyvin juusto-kinkkupiirakka.
1985 juhlitaan kahden suuren sanakirjaprojektin virstanpylväitä. Myyntiin tulevat vuosikymmeniä vaatineen työn tuloksena Suomen murteiden sanakirjan ja Vanhan kirjasuomen sanakirjan ensimmäiset osat.
Ajan hahmo: Mauno Koivisto (1923–2017) oli Suomen yhdeksäs presidentti. Muiden saavutusten ohella hänet muistetaan kielenkäytöstään. Koivistoon yhdistetään Turun murre, venäjän kielen taito, rauhallinen tuumailu eli fundeeraaminen sekä lausahdukset ”Tarttis tehrä jotain” ja ”Kyllä se siitä”.